historia: Viereisen diakonissalaitoksen puutarhan tontti Satamakadun ja Luotsikadun kulmassa myytiin kauppias J. Tallbergille. Moneen kertaan omistajaa vaihdettuaankin tontille noussut rakennus pysyi vanhojen helsinkiläisten mielissä Tallbergin talona.

1920-luvulla rakennuksessa toimi muun muassa Kiinan suurlähetystö ja asukkaina sen kiinalaista henkilökuntaa. Ylimmässä kerroksessa on sijainnut Albert Edelfeltin ateljee.

Pauligin taloksi Satamakatu 7:n rakennusta alettiin kutsua Gustav Pauligin ostettua sen ja viereisen Satamakatu 9:n rakennuksen, johon tuli Pauligin keskusvarasto. Rakennukset yhdistettiin käytävällä toisiinsa. Pauligin kahvipaahtimo oli toiminut jo 1910-luvulta samassa korttelissa osoitteessa Satamakatu 11.

Muutostöitä:
Pihan yksi ovi suljettu, uunit suurelta osin poistettu, uusi hissi (Walter Fyrqvist 1938-39).
Ovi- ja ikkunamuutos (Märta Blomstedt 1951).
Uusi portti (Bey Heng 1954).
Yhdyspankki ensimmäiseen kerrokseen, ovi- ja ikkunamuutoksia, valomainos: PYP (Olli Kuusi 1973).

Ylväs, hieman gotiikkaan vivahtava jugendrakennus.

Sokkeli ja kivijalkakerros punaista kiveä, seinät rapattu punertavan ruskean ja vaaleanruskean sävyillä, punatiilikoristeita, valkeita kipsikoristeita. Julkisivussa rautaparvekkeita, frontoneja ja erkkereitä.

Ikkunat vihreäksi maalattua puuta, kivijalkakerroksen liiketilojen ikkunat ovat korkeat, yläosastaan pyöristetyt ja jaottomat. Kahden seuraavan kerroksen ikkunat ovat suorakaiteen mallisia ja yläosastaan pieniruutuisia, kapeampia kolmen ryhmissä tai yksittäisiä leveämpiä. Ylimmän kerroksen ikkunat ovat kapeita suippokaarisia tai hevosenkengän muotoisia. Ovet ovat ruskeita tammiovia. Musta kivipaanu- ja kuparikate, epäsymmetrinen kattomuoto, torneja.