historia: Rakennus- ja käyttöhistoria: Imatran Voiman tutkimustoimintaan liittyvän virtauslaborotorin ensimmäinen vaihe liittyy mm. Oulujoen valjastamiseen. Vuonna 1946 valmistui ns. pikkuhalli, jossa tehtiin voimalaitosten fysikaalisia pienoismalleja, joiden avulla veden virtaamista

tutukittiin. Vesi halliin johdettiin puuputkea pitkin kosken niskalta. Hallin lattia tehtiin mahdollisimman alas, jotta saataisiin mahdollisimman suuri korkeusero virtausmalleja varten. Pikkuhallin lattia oli alkujaan hiekkaa, johin kanavat

kaivettiin

ja betonoitiin.

1959 valmistui ns. iso halli. Sitä tarvittiin suurten hankkeiden: Kemijoen valjastaminen, Pohjolan patoaltaat, Saimaan kanava, satamat ja myös Päijännetunnelin suunnittelua varten. Hallien välissä ylhäällä on suuri kolmiosainen tasauskouru, johon

suurilla pumpuilla (100 l / s) pumpattiin lattian alla olevista 300 neliömetrin suuruisista säiliöistä vettä. Hallin lattia oli hiekkaa, johon kanavat kaivettiin ja betonoitiin. Vesi laskettiin tarkkaan nopeus mitaten ylhäällä olevasta kourusta.

Otaniemessä Teknillisessä korkeakoulussa ei ollut virtauslaboratoriota, joten teekkarit kävivät täällä tekemässä ohjelmatöitään.

1979 hallien väliosan 1500 mm syvä kattokouru poistettiin lumen kerääntymisen ja vuotokohdan poistamiseksi.

1989 Pikkuhallin kattoristikot vaihdettiin liimapuisiksi. Syntyneeseen korkeaan tilaan mahtui Loviisan ydinvoimalaitoksen pienoismalli.

Vuonna 2003 rakennuksen käyttö päättyi, toiminta lopetettiin tarpeettomana. Rakennuksen nykyinen omistaja osti rakennuksen vuonna 2007.

(Tiedot peräisin arkkitehti Lauri Soraisen tekemästä haastattelusta 4.7.2007, jossa hän haastatteli vuodesta 1963 lähtien rakennuksessa työskennellyttä laboratoriomestari, rakennusmestari Yrjö Tuokkolaa.)