historia: Kaisaniemenkatu 9-11:n rakennutti valtion omistama, vuonna 1954 perustettu Teollistamisrahasto Oy, joka oli Suomen ensimmäinen erityisrahoituslaitos. Osakeyhtiön tarkoituksena oli rahoittaa pienen ja keskisuuren teollisuuden investointeja.

Yhtiö oli toiminut vuodesta 1959 vuoteen 1963 Aikatalosta vuokratuissa tiloissa, sen jälkeen isommissa tiloissa Lönnrotinkatu 13:ssa. 1970-luvun kuluessa yhtiön henkilökunta yli kaksinkertaistui mm. siksi, että Teollistamisrahasto Oy fuusioitui Matkailun kehittämisrahaston kanssa. Yhtiölle päätettiin rakentaa oma toimitalo Kaisaniemenkadulta Fabianinkadulle ulottuvalle tontille.

Uudisrakennuksen tieltä purettiin Kaisaniemenkadun puolelta Arvo O. Aallon piirtämä, vain pari vuosikymmentä aikaisemmin vuonna 1955 valmistunut rakennus, jossa oli ollut mm. Pukevan tavaratalon osastoja. Fabianinkadun puolelta purettiin puolestaan Eino Tuompon piirtämä, vuonna 1970 valmistunut paikoitustalo. Uudisrakennuksen suunnitelmat tilattiin Arkkitehtitoimisto Jauhiainen & Nuuttilalta. Rakennuslupaa haettiin vuonna 1983, ja rakennus valmistui kaksi vuotta myöhemmin.

Uudisrakennus oli suuri, sillä se peitti alleen kaksi tonttia sekä Kaisaniemenkadun että Fabianinkadun puolelta. Aikaansa ilmentävä julkisivu kuitenkin sopeutui Kaisaniemenkadun punatiilivaltaiseen katukuvaan. Rakennus kätki sisäänsä runsaasti sekä liike- että toimistotilaa. Seitsemännessä kerroksessa oli teknisten tilojen lisäksi huoltohenkilökunnan asuinhuoneisto ja ullakkokerroksessa saunaosasto uima-altaineen.

Teollisuusrahasto Oy:n toimintaympäristö muuttui 1990-luvun laman myötä. Vuonna 1996 Teollisuusrahasto Oy sulautettiin osaksi Halndelsbanken Finans Abp:tä, ja sen toiminta loppui. Rakennuksen omistajaksi tuli Pohjoismaiden Investointipankki, jonka lisäksi rakennuksessa on toiminut 2000-luvulla mm. Pohjoismaiden Suomen instituutti.

Kaisaniemenkadulta Fabianinkadulle ulottuvassa, korttelin läpäisevässä rakennuksessa on seitsemän kerrosta, ullakko ja kolme kellarikerrosta. Kokonaisuus muodostuu Kaisaniemenkadun ja Fabianinkadun suuntaisista siivistä siten, että korttelin keskelle muodostuu kolmannen kerroksen tasolta sisäpiha.

Katujulkisivuratkaisut ovat Kaisaniemenkadun ja Fabianinkadun puolilla samankaltaiset. Ruudukkokuvioituja julkisivuja jaksottavat neljän ikkunan välein toistuvat tummanpunaisilla julkisivutiilillä verhotut pilasterit, ja näiden väleissä julkisivu aaltoilee eri tasoissa. Ikkunoiden väliin jäävät umpiosat on verhottu messinkipellillä. Kaisaniemenkadun puolella kaksi alinta kerrosta on näyteikkunaa. Pääsisäänkäynti on sisennetty, ja sen päällä on sisäänkäyntikatos. Fabianinkadun puolella alimmassa kerroksessa on tummennetut ikkunat sekä tummanpunainen julkisivutiiliverhous. Myös Fabianinkadun sisäänkäynti on sisennetty, ja sen päällä on näyttävä sisäänkäyntikatos. Sokkeli on harmaata graniittia.

Pihan puolella julkisivussa on valkoiset sileävaletut betonielementit, ja ikkunat toistuvat neljän ryhmissä. Vesikatto on tummanruskeaa pvf-pinnoitettua teräspeltiä. Pääporrashuone hissiryhmineen ja kierreportaineen sijaitsee tontin keskiosassa katusiipien yhtymäkohdassa. Kaksi alinta kerrosta sisältävät myymälä- ja näyttelytiloja. Kolmannessa kerroksessa on toimistotilaa sekä avara sisäpihalle avautuva ruokalatila.