historia: Iso Roobertinkatu 30:n tontilla oli 1900-luvun alussa pystytetty 1,5 kerroksinen kivirakenteinen rakennus, jonka alakerroksessa oli liiketiloja sekä elokuvateatteri Roberta (ent. Kino Arkadia) ja yläkerrassa asuntoja. Rakennus purettiin vuonna 1961 uudisrakennuksen tieltä. Rakennuttaja oli Kiinteistö Oy Iso Roobertinkatu 30 ja rakennusyhtiö Oy Consolid Ab. Vanhan rakennuksen purku-urakoitsija oli Arvo Siimelä.

Rakennus on viisikerroksinen liike- ja toimistotalo, jonka katutasossa on liikehuoneistoja ja yläkerroksissa toimistoja. Julkisivumateriaalina oli alun perin mineriittilevy, joka muutettiin työn edetessä vaalean harmaaksi "Plagan"-julkisivulevyksi. Rakennuksessa oli pankki- ja myymälätilaa 191 m2, konttoritiloja 548 m2 ja kellaritiloja noin 190 m2.

Vuonna 1963 rakennus yhdistettiin viereisen, vuonna 1928 valmistuneen rakennuksen kanssa neljännen kerroksen tasolta. Vuonna 1971 kellarin pankkiholvi vahvistettiin sisustusarkkitehti Juhani Halisen suunnitelmien mukaan. Vuonna 1979 toiseen kerrokseen sijoitettiin työterveysasema, joka aiheutti sisätilamuutoksia.

Vuonna 1980 erillinen myymälätila liitettiin pankin konttoriin (arkkitehti Jorma Aho). Vuonna 1984 kellariin johtava kierreporras suljettiin ja tilalle rakennettiin uusi porras. Toiseen kerrokseen sijoitettiin henkilökunnan sosiaalitilat (arkk. Jorma Aho).

Vuonna 1986 porrashuoneen ulko-ovi siirrettiin ulkoseinälinjaan (arkk.tsto Heino & Laakso). Seuraavana vuonna julkisivu pinnoitettiin harmaalla hiotulla esijännitetyllä betoniohutlevyllä (rak.arkk. Matti Laine).

Vuonna 1992 julkisivuun asennettiin pankkiautomaatti.

Vuonna 2017 toimistotalosta tehtiin asuinkerrostalo ja kerrokset 2.–5. ja ullakko muutettiin vuokra-asunnoiksi (Arkkitehtitoimisto Stefan Ahman Arkitektbyrå Oy). Muutoksen yhteydessä myös rakennuksen julkisivu muuttui merkittävästi.

Ennen vuonna 2017 tehtyä muutosta asuinrakennukseksi julkisivumateriaalina oli hiottu, esijännitetty ohutbetonilevy. Rakennus edusti hyvin 1960-luvun alkuvuosien arkkitehtonisia ihanteita nauhaikkunoineen.

Asuinrakennukseksi muuton yhteydessä julkisivun ulkoasu on muuttunut olennaisesti. Katutason liikekerroksessa on käytetty mosaiikkibetonia, ja sitä jäsentävät edelleen suuret ikkunat. Ylempien kerrosten julkisivu on sileäksi rapattu. Julkisivua rytmittävät yksilasiset pystyikkunat ja niiden toisella puolella olevat metalliset koristelevyt sekä lasiset ranskalaiset parvekkeet. Katto on konesaumattua peltiä. 5 kerrosta.

Sisätilat:
Ennen muutosta vuokra-asunnoiksi katutasossa oli pankin konttori, ja ylemmät kerrokset olivat toimistohuoneina. Vuodesta 2018 alkaen kerrokset 2-5 sekä ullakko ovat olleet asuinkäytössä. Katutason tilat ovat edelleen liikehuoneisto- ja toimistokäytössä.