Abstract

This edited volume presents articles on Sámi early childhood education and care, particularly its premises, set of values, pedagogical foundations and everyday practices, as well as education in the Sámi Homeland Area and outside it in Finland. The peculiarity of Sámi early childhood education is highlighted, emphasising language nest pedagogy and the stress on the Sámi language landscape. Finally, the implementation of the study program as a multidisciplinary study is discussed, along with examples of the student theses and experiences of the study program attendees.

Tiivistelmä

Tämä teos sisältää ajankohtaisen kokoelman artikkeleita saamelaisesta varhaiskasvatuksesta. Teos keskittyy kuvaamaan saamelaisen varhaiskasvatuksen käytänteitä, esitellen samalla saamelaisen varhaiskasvatuksen lähtökohtia ja arvopohjaa. Kirjan luvuissa käsitellään saamelaisen varhaiskasvatuksen nykytilaa, pedagogisia lähtökohtia ja arjen käytänteitä Suomen saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolella. Saamelaisen varhaiskasvatuksen erityisyyttä esitellään saamen kielen ja saamelaiskulttuurin kautta, jossa kielipesäpedagogiikalla ja saamen kielen kielimaiseman vahvistamisella on keskeinen rooli. Lopuksi kuvataan saamelaisen varhaiskasvatuksen yliopisto-opintojen monimuotototeutusta ja koulutuksen aikana syntyneitä opinnäytetöitä. Kirja jakaantuu kahteen osaan, jossa ensimmäisessä osassa kuvaillaan saamelaisen varhaiskasvatusta tutkimuksen keinoin ja toisessa osassa äänen saavat opiskelijoiden ja opettajien kokemukset.

Čoahkkáigeassu

Dát girji sisttisdoallá áigeguovdilis artihkaliid sápmelaš árrabajásgeassimis. Girjjis govviduvvojit árrabajásgeassima vuogádagat, vuolggasajit ja árvovuođđu. Girjji logut gieđahallet sápmelaš árrabajásgeassima dálá dili, pedagogalaš iešvuođaid ja árgga geavadiid sihke oahpaheaddjiid barggu sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde. Sápmelaš árrabajásgeassima iešvuođat ovdanbuktojuvvojit sámegiela ja sámekultuvrra bokte, mas giellabeassepedagogihkain sáhttit nannet sámegiela sajádaga ja viiddidit gielladuovdagiid. Loahpas muitaluvvo árrabajásgeassima universiteahttaoahpuid geabbilis oahpuid birra. Fárus leat maid ovdamearkkat oahppočájánasain. Girjjis leat guokte oasi, mas vuosttaš oasis sápmelaš árrabajásgeassin govviduvvo dutkamušaid vehkiin ja nuppi oasis jiena ožžot studeanttaid ja oahpaheaddjiid vásáhusat.

Čuákánkiäsu

Taat kirje ana sistees äigikyevdilis artikkâlijd sämmilii arâšoddâdmist. Kirjeest kovvejeh sämmilii arâšoddâdem vuovijd, vuolgâsoojijd já árvuvuáđu. Kirje lovoin kieđâvušeh sämmilii šoddâdem tááláá tile, pedagogâlijd vuáđustâsâid já aargâ vuovijd sämikuávlust já ton ulguubeln. Sämmilii arâšoddâdem jiešvuođâid oovdânpyehtih sämikielâ já sämikulttuur peht, mast koskâsii roolist lii kielâpiervâlpedagogiik já sämikielâ kielâuáinus nanodem. Loopâst kovvejeh sämmilii arâšoddâdem ollâopâttâhuápui olášuttem maaŋgâ häämist já škovlim oppâčáittusijd. Kirjeest láá kyehti uási, mast vuossâmuu uásist kovvejeh sämmilii arâšoddâdem tutkâmuš vuovijguin já nube uásist jienâ uážuh uáppei já máttáátteijei feerimeh.

Vuänõs

Tät ǩeʹrjj âânn seʹst ääiʹjpoddsaž norldõõǥǥ artikkeeʹlid säʹmmlaž ouddpeâmmast. Ǩeʹrjj čiŋlmââvv kovveed säʹmmlaž ouddpeâmm vuõʹjjid, poouʹteeʹl seämmast ouʹdde säʹmmlaž ouddpeâmm vueʹlǧǧemsõõʹjid da ärvv-vuâđ. Ǩeeʹrj lååǥǥain ǩiõttʼtõõlât säʹmmlaž šõddummuž ânnʼjõž vueʹjj, pedagooglaž vuâđaid da aarǥ vuõʹjjid di uʹčteeʹl tuâj sääʹmvuuʹdest. Säʹmmlaž ouddpeâmm jiiʹjjesnallšemvuõđ puuʹtet ouʹdde sääʹmǩiõl da sääʹmkulttuur čõõđ, koʹst ǩiõllpieʹsspedagogiikkâst da sääʹmǩiõl ǩiõllkueʹstelm nâânummšest lie kõskksaž rool. Looppâst kovveed säʹmmlaž ouddpeâmm universiteʹttmäättai määŋghämmsaž čõõđtummuž da škooultõõzz poodd šõddâm mättčuäjtõstuâjaid. Ǩeʹrjj juâkkââtt kueʹhtten vuässa, koin vuõssmõs vueʹzzest säʹmmlaž ouddpeâmm kovveet tuʹtǩǩummuž veäkka da nuuʹbb vueʹzzest jiõn vuäǯǯa mättʼtõõttji da uʹčteeʹli ǩiõččlâsttmõõžž.