Tässä kandidaatintutkielmassa selvitetään, mikä on pohjoissaamelaisen perinteisen musiikin rooli pohjoissaamelaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymyksenä on: Mikä on joiun rooli pohjoissaamelaisessa varhaiskasvatuksessa? Tutkimuksen aihe on syntynyt tutkijan omasta mielenkiinnosta saamelaiseen musiikkiin, erityisesti perinteiseen pohjoissaamelaiseen musiikkiin, joikuun. Tutkijan omat kokemukset ja havainnot joikaamisen vähäisyydestä tai joiltakin osin jopa puuttumisesta pohjoissaamelaisessa varhaiskasvatuksessa, ovat herättäneet suurta mielenkiintoa tutkia joiun ja lapsen välistä suhdetta ja sen roolia pohjoissaamelaisessa varhaiskasvatuksessa.

Tutkielma on tyyliltään laadullinen tutkimus, joka toteutetaan narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa hyödynnetään aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja aiheeseen liittyvää muuta kirjallisuutta. Aluksi tutkimuksessa selvitetään joiun syntyä ja sen merkityksiä pohjoissaamelaisille. Sen jälkeen joikua tarkastellaan osana varhaiskasvatusta ja varhaista musiikkikasvatusta.

Tutkittavasta kirjallisuudesta käy ilmi, että joiku on tärkeä pohjoissaamelainen symboli ja sen rooli varhaiskasvatuksessa on hyvin moninainen. Tutkielmassa myös selviää, että joikuperinteen siirtyminen sukupolvelta toiselle on vähentynyt voimakkaasti ja siksi joikuopetus on nousemassa tärkeäksi menetelmäksi perinteen siirtämisessä.

Dán kandidáhtadutkamušas čielggaduvvo, mii lea davvisápmelaš árbevirolaš musihka rolla davvisápmelaš árrabajásgeassimis. Dutkangažaldahkan lea: Mii lea luođi rolla davvisápmelaš árrabajásgeassimis? Dutkamuša fáddá lea boahtán dutki iežas beroštumis sápmelaš musihkkii, erenomážit árbevirolaš davvisápmelaš musihkkii, luohtái. Dutki iežas vásáhusat ja fuomášumit juoigama vánisvuođas dahje muhtin osiin juobe váilumis davvisápmelaš árrabajásgeassimis, leat bohciidahttán stuorra beroštumi dutkat luođi ja máná gaskavuođa ja dan rolla davvisápmelaš árrabajásgeassimis.

Dutkamuš lea stiilla beales kvalitatiivvalaš dutkamuš, mii ollašuhttojuvvo narratiivvalaš girjjálašvuođageahčastahkan. Dutkamušas ávkkástallojuvvo fáttás árat dahkkon dutkamušaiguin ja eará fáddái laktáseaddji girjjálašvuođain. Álggos dutkamušas čielggaduvvo luođi riegádeapmi ja dan mearkkašupmi davvisápmelaččaide. Dan maŋŋá luohti dárkkoduvvo oassin árrabajásgeassima ja árramuttu musihkkabajásgeassima.

Dutkojuvvon girjjálašvuođas boahtá ovdan, ahte luohti lea dehálaš davvisápmelaš symbola ja dan rolla árrabajásgeassimis lea hui máŋggalágán. Dutkamušas maiddái čielgá, ahte luohteárbevieru sirdáseapmi sohkabuolvvas nubbái lea geahppánan mealgat ja danin juoiganoahpahus lea badjáneamen dehálaš vuohkin árbevieru sirdimis.