Tiivistelmä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on avata lukijalle mistä kognitiiviset työvälineet rakentuvat sekä mitä hyötyjä niiden käytöllä saavutetaan. Pyrin esittelemään kognitiivisia työvälineitä tarkasti ja perinpohjaisesti, jotta lukija kykenisi muodostamaan laajan kuvan ja soveltamaan sitä opetusteknologian eri työvälineiden välillä. Perehdyn opinnäytetyössä tarkemmin pelipohjaiseen oppimiseen, sillä oikein käytettynä se on sekä tehokas että käytännöllinen keino vaikuttaa oppilaan motivaatioon nykypäivän luokkahuoneessa, jossa opetusteknologia on helposti saatavilla. Ihmisten kasvaessa teknologian täyteisessä maailmassa opetusalan työntekijöiden on tärkeä pysyä mukana ja tietää miten alati lisääntyviä kognitiivisia työvälineitä käytetään tehokkaasti. Opinnäytetyö toteutetaan systemaattisena kirjallisuuskatsauksena.

Kognitiivisten työvälineiden on todettu edesauttavan yksilön motivaatiota aiheuttamalla reaktion yksilön aivojuoviossa.. Digitaalisia pelejä on useita erilaisia, mutta niiden toimintaperiaatteet kognitiivisina työkaluina pohjautuvat keskinäisiin yhteneväisyyksiin, kuten palkitsemismekaniikkoihin ja opetukselliseen sisältöön. Nykyisten tutkimusten perusteella voidaan todeta, että kognitiivisten työvälineiden käyttö opetuksessa on suositeltavaa, sillä niiden käytöllä voidaan saavuttaa parempia oppimistuloksia.

Videopelit vaikuttavat ihmisen psykologisiin tarpeisiin ja näin herättävät pelaajan mielenkiinnon sekä innostuksen. Pelipohjainen oppimisen tavoite on kehittää oppijoita, jotka ovat itseohjautuvia ja sisäisesti motivoituneita. Pelipohjainen oppiminen toimii hyödyntäen pelien mekaniikkoja oppilaan motivaation nostattamiseksi. Pelipohjaisessa oppimisessa hyödynnetään samoja mekaniikkoja, joita käytetään kaupallisissa peleissä pelaajan mielenkiinnon ylläpitämiseksi.

Aiheesta on tehty aiempaa tutkimusta, joissa keskitytään oppilaan motivaation tasoon sekä oppimistuloksiin. Tutkimukset osoittavat, että kognitiivisten työvälineiden käytöllä opetuksessa on positiivinen vaikutus oppijan motivaatioon. Digitaalisilla peleillä kyetään saavuttamaan aivojuovion lähettämä palkintosignaali (reward signal), jolla on yhteys digitaalisten pelien käytössä koetun huvin kanssa.

Jatkotutkimusaiheita voisivat käsitellä sitä, miten oppilaan kiinnostus opetusteknologian käyttöön vaikuttaa oppimistuloksiin. Tällä hetkellä iso osa tutkimuksista katsoo isoa otantaa ja on toteutettu usein kvantitatiivisin menetelmin. Kvalitatiivisin menetelmin tehdyistä tutkimuksista voisimme saada irti tarkempaa tietoa kognitiivisten työvälineiden käytön vaikutuksesta motivaatioon yksilöllisellä tasolla. Jatkossa voitaisiin tutkia myös, että millaisia kognitiivisia työkaluja digitaaliset pelit ovat ja kuinka paljon opetuksen on järkevä nojautua digitaalisiin peleihin kognitiivisina työvälineinä, sekä onko liiallisella nojautumisella negatiivisia vaikutuksia.