Abstract. The aim of this bachelor’s thesis is to summarize how the dimensions of childhood psychopathy can help in defining and subtyping the heterogeneity of youth conduct problems. Specifically, this thesis explores whether the affective psychopathy dimension alone is enough to present the subgroup of youth with more severe conduct problems or if the other two dimensions, the lifestyle and the interpersonal dimension, should be recognized also.

Currently, diagnostic classifications, such as the ICD-11 (the International Classification of Diseases 11th Revision) and the DSM-5 (the Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders 5th Edition), include a ‘with limited prosocial emotions’ specifier for the conduct disorder diagnosis capturing only the affective dimension of psychopathy, so called callous-unemotional traits. However, also the other two dimensions of psychopathy have been detected in youth with severe conduct problems. Those are the interpersonal dimension, including grandiose-manipulative traits and the lifestyle dimension, including daring-impulsive traits. As psychopathy is acknowledged as a multicomponent disorder, the role that the affective dimension alone has been given has received criticism (Frick, Bodin, & Barry, 2000; Sinkkonen, 2021).

I conducted a descriptive literature review for peer-reviewed research papers. My aim was to conclude how the concept of childhood psychopathy could best inform the conduct disorder presentation and the diagnosing of the severe forms of conduct disorders. As the severe manifestation of conduct problems characterized by psychopathic traits shows stability and predicts future antisocial behavior and even criminality, the topic is relevant. The knowledge of the presentation of the psychopathic traits in conduct problems and the risk for negative trajectories associated with it is valuable for recognizing those traits and designing interventions.

This review shows that the whole concept of psychopathy in the context of youth with severe conduct problems better predicts future negative outcomes, such as antisocial behavior and conduct problems, compared to conduct problems with affective dimension only. The presence of callous-unemotional traits seems to be well-established but addressing them alone is inadequate. That makes the ‘limited prosocial emotions’ specifier also problematic. The three dimensions of psychopathy seem to be connected. Therefore, it can be concluded based on this review that addressing the three dimensions together best defines the heterogeneity of conduct problems, thus helping in designing interventions.Lapsuusiän psykopatia käytöshäiriöiden määrittelijänä. Tiivistelmä. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on tarkastella, kuinka lapsuusiän psykopatian piirteet voivat auttaa määrittelemään ja luokittelemaan käyttäytymisen haasteiden kirjoa. Tutkielmassa keskitytään siihen, riittääkö pelkästään psykopatian tunteisiin liittyvä ulottuvuus kuvaamaan lapsia ja nuoria, joilla on vaikeita käyttäytymisen haasteita vai pitäisikö myös elämäntapaan ja ihmissuhteisiin liittyvät ulottuvuudet sisällyttää tarkasteluun.

Tällä hetkellä kansainväliset tautiluokitukset, kuten ICD-11 (International Classification of Diseases, 11. versio) ja DSM-5 (The Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, 5. versio) sisältävät käytöshäiriön diagnoosin tarkenteen ’with limited prosocial emotions’ (vapaasti suomennettuna ’rajoittuneet prososiaaliset tunteet’), joka kuvaa psykopatian tunteisiin liittyvää ulottuvuutta eli niin sanottuja tunnekylmiä piirteitä. Kuitenkin myös psykopatian kahden muun ulottuvuuden eli ihmissuhteisiin ja elämäntapaan liittyvän ulottuvuuden on havaittu liittyvän lasten ja nuorten vaikeisiin käyttäytymisen haasteisiin. Vain yhden ulottuvuuden teoreettinen ja tieteellinen tarkastelu onkin saanut osakseen kritiikkiä, koska psykopatian on osoitettu olevan moniulotteinen häiriö (Frick, Bodin, & Barry, 2000; Sinkkonen, 2021).

Toteutin tämän kandidaatin tutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Analysoimalla vertaisarvioituja tutkimusartikkeleja pyrin vastaamaan kysymykseen, kuinka psykopatian käsite sopii tieteellisessä tarkastelussa käytöshäiriöiden käsitteeseen. Samoin on tarpeen selvittää psykopatian käsitettä vaikeita lasten käytöshäiriöitä diagnosoitaessa. Tämä tutkimusaihe on tärkeä, koska vaikea-asteiset ja psykopatiapiirteiset käyttäytymisen haasteet ovat verrattain pysyviä ja ennakoivat tulevaisuuden epäsosiaalista käytöstä ja jopa rikollisuutta. Tieto psykopatiapiirteiden ilmenemisestä käytöshäiriöiden kirjossa ja siihen liittyvistä negatiivisten kehityskulkujen riskeistä auttaa piirteiden varhaisessa tunnistamisessa ja interventioiden suunnittelussa sekä ajoittamisessa.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että kaikki kolme psykopatian ulottuvuutta yhdessä käyttäytymisen haasteiden kanssa ennakoivat negatiivisia kehityskulkuja paremmin kuin pelkkä tunteisiin liittyvä ulottuvuus yhdistettynä käyttäytymisen haasteisiin. Tunnekylmien piirteiden esiintyminen lapsilla on kyllä tutkimuksin todennettu, mutta vain sen tarkastelu vaikuttaa olevan riittämätöntä, mikä tekee rajoittuneita prososiaalisia tunteita kuvaavasta tarkenteesta ongelmallisen. Kolme psykopatian ulottuvuutta vaikuttavatkin olevan yhteydessä toisiinsa. Voidaan siis todeta, että kaikkien psykopatian ulottuvuuksien tarkastelu yhdessä kuvaa parhaiten käytöshäiriöiden kirjoa ja auttaa siten interventioiden suunnittelussa.