Tutkielman tavoitteena oli tarkastella Helsingissä sijaitsevan Jugendsalin tilallisia kokemuksia sen käyttäjien näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaiseksi ihmiset kokivat Jugendsalin tilana, mitä siitä havainnoitiin ja mikä teki siitä merkityksellisen. Edellisten lisäksi haluttiin selvittää, miten ihmiset havainnoivat ympäristöään ja mitä tilat ihmisille merkitsevät. Kokemuksellisuuden tutkiminen rajattiin Jugendsalin Helsinki-tiedotuksen aikaan (vuodet 1984–2008) ja Café Jugendin aikaan (2008-). Tutkimuksen painotus oli Helsinki-tiedotuksen ajassa. Kuitenkin tutkimuksessa haluttiin tarkastella sitä, kuinka käyttötarkoituksen muutos vaikutti tilakokemukseen. Sen vuoksi myös Café Jugendin aikaisia tilakokemuksia tarkasteltiin.

Lähtökohtana tutkimukselle oli tilan teoria. Uudemmassa tilojen tutkimuksessa tilaa on tutkittu moniulotteisena ja elettynä tilana, joka ei ole vain taustana toiminnoille. Tilan merkitysten on ajateltu muodostuvan käyttäjien ja tilan vuoropuheluna. Jotta kokemuksellisuutta voisi tutkia, tämän tutkimuksen taustalle valittiin fenomenologinen tutkimusasenne. Koska fenomenologiassa tutkitaan kokemuksia ja niiden merkityksellisyyttä, antoi se myös hyvän lähtökohdan Jugendsalin tilakokemusten tutkimiseen. Jugendsalin tilakokemuksia tutkittiin seitsemän haastattelun avulla. Haastateltavista henkilöistä viisi oli Helsinki-tiedotuksen aikaisia kävijöitä ja kaksi sellaisia, jotka olivat käyneet salissa vain sen ollessa kahvilana.

Jugendsali koettiin Helsinki-tiedotuksen aikana miellyttäväksi, rauhalliseksi ja turvalliseksi ympäristöksi. Tilakokemukseen liittyivät tilan arkkitehtuurin lisäksi ihmiset, salissa tapahtuneet asiat, omat henkilökohtaiset muistot, muut ihmiset sekä tapahtumahetki. Suurin osa Helsinki-tiedotuksen aikaisista kävijöistä koki tilan muuttuneen sen käyttötarkoituksen muuttuessa. Uudesta tilasta oli tullut levoton, eikä se ollut enää vapaassa käytössä, koska sen sisältö ei ollut enää sama. Lisäksi henkilökohtaiset muistot vanhasta tilasta muuttivat useilla uutta tilakokemusta negatiiviseksi. Jugendsali oli ollut monille tärkeä tila, koska se oli arkkitehtonisesti kaunis tila, jonne kaikilla oli mahdollisuus tulla. Kuitenkin uusien haastattelujen myötä kävi ilmi, että samantapaiseen tilakokemukseen oli vielä mahdollisuuksia, koska puitteet tilassa oli säilytetty. Tilakokemuksen todettiin olevan riippuvainen sen kokijasta. Tutkimuksessa tuli ilmi, että tilojen olemuksella on merkitystä ihmisille. Ei ole yhdentekevää, millaisia tilat ympärillä ovat. Tilat voivat vaikuttaa positiivisesti mielialaan.