Naisjalkapallo on kansainvälistynyt nopeassa tahdissa 2000-luvun puolivälistä eteenpäin. Joukkueiden monikulttuuristuessa myös niiden toimintatavat muuttuvat, luoden seurakenttään uudenlaisen pääomien taistelukentän. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää afrikkalaistaustaisten Suomeen hankittujen ammattilaispelaajien elämää suomalaisessa naisjalkapallojoukkueessa ja selvittää miten kohtaaminen suomalaisten seuratoimijoiden kanssa on sujunut. Samalla mielenkiinto kohdistuu suomalaisen seurajoukkueen valmiuteen ja motiiveihin hankkia ulkomaalaisvahvistuksia perinteisen harrastetoiminnan rinnalle. Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluin, joihin osallistui kaksi afrikkalaista Suomessa ammatikseen pelaavaa naisjalkapalloilijaa, kaksi suomalaista naispelaajaa, sekä yksi naisjoukkueen valmentaja. Haastattelujen teemat peilaavat kirjallisuuskatsauksen teemoja, joita ovat naisjalkapallon historia Suomessa, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen pääoma, sopeutumistyö sekä identiteetin kehitys. Tutkimus on siis laadullinen liikuntasosiologinen selvitys, johon on sisällytetty kulttuurintutkimusta ja sosiaalipsykologista lähestymistapaa. Keskiössä ovat haastateltujen henkilöiden henkilökohtaiset kokemukset joukkueiden kansainvälistymisestä ja ammattiuran luomisesta vieraassa maassa. Kulttuurien kohtaaminen joukkueessa ei ole yksiselitteinen prosessi. Vaikeuksia tuottavat niin kieli, erilaiset käyttäytymistavat kuin myös pelikulttuuriset erot. Haasteena koetaan myös ammattipelaajien ja suomalaisten harrastepelaajien välinen asemoituminen joukkueessa. Ulkomailla pelaaminen voi kuitenkin myös vahvistaa ammattipelaajan ammatti-identiteettiä ja edesauttaa uuteen kulttuuriin sopeutumisessa. Sopeutumista vaaditaan myös suomalaisilta pelaajilta ja valmennukselta, kun joukkuedynamiikka muuttuu monikulttuurisuuden myötä. Taistelut erilaisista pääomista joukkueen sisällä sekä eri joukkueiden välillä saavat uusia piirteitä kansainvälistymisen myötä, johon naisjalkapallon taloudelliset resurssimahdollisuudet Suomessa luovat erityisen toimintaympäristön. Aihealue vaatisi myös hieman laajempaa selvitystä, jotta sopeutumista edesauttavia toimintatapoja voitaisiin kehittää osaksi kansainvälistyvää jalkapalloa ja pelaajahankintoja.