Tässä tutkielmassa tarkastellaan merihistorian lähdeaineistojen digitointia. Tarkastelun kohteena on neljä Itämeren menneisyydestä kertovaa tietokantaa sekä yksi yleiseurooppalainen, valmisteilla oleva tietokantahanke. Esimerkkien kautta selvitetään, miksi arkistoaineistoja on päätetty digitoida, miten ja millä perusteella digitoitavat aineistot on valittu sekä sitä, millainen merkitys digitointitoiminnalla on historiantutkijoille. Työ tavoitteena on ottaa kantaa myös siihen, millainen digitointitapa on tutkijoiden näkökulmasta hyödyllisin.

Digitointi on viimeisten vuosien aikana noussut yhdeksi merkittävimmistä keinoista parantaa asiakirja-aineistojen saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Saattamalla aineistot sähköiseen muotoon ja esimerkiksi Internetin kautta käytettäviksi, ei niiden hyödyntäminen enää ole sidoksissa aikaan tai paikkaan. Merihistoria edustaa tutkimusalaa jonka aiheet käsittelevät laajoja maantieteellisiä aloja ja kansainvälisiä yhteyksiä. Näin ollen myös lähteet sijaitsevat maantieteellisesti hajallaan. Digitointiprojektien myötä laajasti käytettyjä aineistoja on tuotu ja tuodaan laajemman käyttäjäkunnan ulottuville.

Tutkimuksen lähteinä toimivat esimerkkitietokannat. Baltic Connectios on kansainvälisenä arkisto-organisaatioiden yhteistyönä toteutettu digitaalinen viitetietokanta kymmenessä eri maassa säilytettävästä merihistorian arkistomateriaalista. Juutinrauman tullitilit puolestaan on alankomaalaisten toimesta digitoitu kokonaisuus yhdestä Itämeren alueen merkittävimmästä arkistolähteestä. Suomalaisten ja ruotsalaisten merimieshuoneiden arkistojen sähköiset tietokannat edustavat historian harrastajien toiminnasta syntynyttä digitaalista materiaalia. Viimeisenä esimerkkinä oleva Navigocorpus on historiantutkijoiden luomasta aineistosta koostuva kokonaisuus. Tietokantoja tarkastellaan niiden syntyperusteiden kautta analysoimalla hankkeista syntynyttä materiaalia ja julkaistuja artikkeleita. Tietokantojen vertailun kautta tutkimus saavuttaa myös normatiivisen ulottuvuuden.

Työssä selvitetään myös nykypäivän merihistoriantutkimusta. International Journal of Maritime Historysssä viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistujen artikkeleiden perusteella voidaan todeta, että merihistorian tutkimusintressit keskittyvät monipuolisuudestaan huolimatta uuden ajan historiaan ja talouden teemaan. Tutkimusaiheet menevät pitkälti yksiin olemassa olevien digitaalisten tietokantojen kanssa.

Tutkimus osoittaa, kuinka digitoivan tahon omat intressit ohjaavat digitointipäätöksiä. Hankkeiden aiheet ja aineistojen valinnat juontuvat muun muassa tekijöiden omista kiinnostuksen kohteista ja poliittisista tavoitteista. Lisäksi tutkimus osoittaa, kuinka digitointitoiminnasta on hyötyä historiantutkijoille, kunhan lähdekriittinen suhtautuminen sähköistä aineistoa kohtaan säilytetään.