Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, kuinka joulua ja jouluperinteitä kuvataan Astrid Lindgrenin lastenkirjoissa ja tutkia minkälaisia yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia löytyy kirjojen kuvauksen ja todellisen ruotsalaisen joulunvieton välillä. Näin ollen tutkielmassani verrattiin joulukuvausta sekä Lindgrenin lastenkirjojen välillä että Lindgrenin lastenkirjojen ja todelliseen ruotsalaiseen joulunviettoon pohjautuvien kirjojen välillä. Lindgrenin tuotanto on minulle hyvin tuttua, sillä monien muiden pohjoismaisten lasten tapaan, olen itsekin kasvanut hänen satujaan lukien. Tutkimusmateriaalina minulla oli kahdeksan romaania, kolme kuvakirjaa ja kaksi novellia, jotka kaikki perustuvat neljän hahmon: Vaahteramäen Eemelin, Marikin, Melukylän lasten ja Lotan edesottamuksiin. Kirjojen julkaisuvuodet ulottuvat 1940-luvusta 1990-lukuun, joten valitsin vertailukohteiksi kaksi jouluperinteistä kertovaa kirjaa, joissa joulunviettoa käsitellään suurinpiirtein samalla aikavälillä: Ebbe Schönin Svenska traditioner (1998) ja Albert Eskerödin Årets fester – Hur årets fester firats i vårt land genom seklerna (1953). Lindgrenin kirjoihin pohjautuva tutkimusmateriaali käsittää kaiken kaikkiaan noin 400 sivua joulunkuvausta, jonka analysoin sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että Lindgren kuvaa kirjoissaan joulua huolellisesti ja kontekstiin nähden suuressa mittakaavassa. Eri hahmojen välisestä joulunvietosta löytyy hyvin paljon yhtenevyyksiä ja eroavuudet ilmenevät lähinnä erilaisten hahmojen ja tapahtumien välityksellä. Tuloksista voidaan päätellä, että Lindgrenin kirjoissaan kuvaamat jouluperinteet vastaavat hyvin pitkälti myös tuon ajan ruotsalaisen yhteiskunnan joulunviettoa.