Työni tavoitteena oli tarkastella Martin Luther Kingin postuumia julkisuuskuvaa New York Timesin ja The Washington Postin sivuilla käydyn julkisen keskustelun perusteella. Tutkielmassa selvitän kuinka eri ihmiset Martin Luther Kingin näkivät, millaisena King kuvailtiin ja vaikuttiko kuvauksiin henkilöiden taustat?

King saattoi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, riippuen henkilön taustasta. Esimerkiksi republikaaneille King oli monesti kansakunnan moraalinen ääni, kun taas kansalaisoikeusaktiivit halusivat Kingiä kuvailtavan pikemminkin tummaihoisten oikeuksien puolustajana, sekä radikaalina yhteiskunnan epäkohtien vastustajana.

Lisäksi Martin Luther Kingin julkisuuskuvassa korostuivat tietyt Kingin toiminnan ja elämän aspektit, kuten kanslaisoikeusliikkeen johtajuus, nobel-palkinnon voittaminen, I have a dream - puhe. Kingin toiminta kansalaisoikeusliikkeen johdossa oli merkittävässä roolissa julkisuuskuvassa. Toiminnasta nostetut esimerkit pyörivät pitkälti samojen kampanjoiden ympärillä. Suosituimmat esimerkit olivat Montgomeryn, Birminghamin ja Selman kampanjat.

Martin Luther King oli ihmisille myös esikuva, joka korostui esimerkiksi ohjeissa miten Martin Luther Kingiä tulisi “oikeaoppisesti muistaa ja kunnioittaa”. Kunnioituksen tuli olla aktiivista toimintaa ja Kingin arvoja sekä tavoitteita, kunnioittavaa.

Martin Luther Kingin julkisuuskuva oli etenkin kansalaisoikeusaktiivien mielestä liian yksipuolinen ja siitä puuttui olennaisia seikkoja. Heidän mielestään King kuvattiin usein pehmeänä ja vaarattomana unelmoijana, eikä niinkään radikaalina aktivistina. Osa aktivisteista suhtautui Kingiin hyvin omistavasti, kritisoiden kaikkia eriäviä näkemyksiä Kingistä. Julkisuuskuvaan pyrittiin näin ollen aktiivisesti vaikuttamaan ja tuomaan esiin Kingin eri puolia.