Anssi Silfver, 2014. Onnistunut suoritus jääkiekossa. Tapaustutkimus TPS:n A-nuorten SM-sarjapelaajien kokemuksista kaudella 2013–2014. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro-gradu – tutkielma 54s., 4 liitettä. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, kuinka pelaajat kokivat onnistuneen suorituksen jääkiekossa. Halusin myös tietää, mikä on valmentajien rooli onnistuneessa suorituksessa. Lisäksi, pelaajat kertoivat, miten seuran toiminta mahdollisesti vaikutti suoritukseen jäällä. Viimeisenä teemana halusin tarkentaa mitä pelaajat ymmärtävät henkisellä valmennuksella. Tämän tutkimuksen viitekehys muotoutui neljästä tärkeästä tekijästä, jotka valitsin oman valmentaja kokemuksen sekä aikaisempien samankaltaisten tutkimusten perusteella. Ensimmäinen tekijä oli koti ja läheiset ihmiset, toinen oli jääkiekon valmennusjärjestelmä Suomessa, kolmas tekijä oli seuran roolin tutkiminen ja neljäs oli henkinen valmennus. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka suoritettiin talven 2013–2014 aikana. Kaiken kaikkiaan 25 pelaajaa vastaanotti sähköisen aineistonkeruulomakkeen ja niistä 14 pelaajaa osallistui tutkimukseen aktiivisesti. Tutkimusmetodi oli hermeneuttinen spiraali, koska tutkijan omalla vahvalla esiymmärryksellä oli iso merkitys. Lisäksi, pelaajien oli kätevä täyttää lomaketta älypuhelimella, tablet-tietokoneella tai kannettavalla tietokoneella. Lomakkeen täyttö ei myöskään ollut liian aikaa vievää.
Tutkimustulosten mukaan kodin ja läheisten rooli ei ollut niin merkittävä kuin aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet. Vain vähän yli puolet vastaajista piti kodin ja läheisten roolia ensisijaisen tärkeänä. Valmentajan rooli koettiin tärkeänä etenkin seuraavissa tekijöissä: oikeudenmukaisena palautteenantajana, positiivisen ilmapiirin luojana ja vuorovaikuttajana. Seuran tärkein rooli tutkimuksen mukaan oli mahdollistaa olosuhteet niin, että pelaajat pystyivät keskittymään täysin peliin ja valmistautumaan optimaalisesti otteluihin. Matkajärjestelyt ja ravinto olivat pelaajien mukaan asioita, joita seuran tulisi ottaa huomioon paremmin kauden aikana. Henkisen valmennuksen ymmärrys oli varsin kapeaa pelaajilla. Mielikuvaharjoittelu oli selvästi eniten käytetty pelaajien valmistautuessa peliin. Valmentamisen holistista näkökulmaa ei mainittu missään yhteydessä tutkimuksessa.

Avainsanat: Koti, seura, valmennus, henkinen valmennus, jääkiekko