Saksalainen yhteiskunta, aivan kuin muutkin länsimaiset yhteiskunnat, on sosiaalirakenteeltaan jakaantunut useampaan ryhmään kuin aikaisemmin, esim. verrattuna agraariyhteiskunnan aikaan. Sosiaalirakenne on heterogeenisempi kuin ennen. Yhteiskunnat koostuvat kuitenkin myös ihmisryhmistä, joita yhdistävät asiat kuten: mm. tulot, ikä ja vapaa-ajanintressit. Erityisesti vapaa-ajan lisääntyminen selittää heterogenisoitumista - ihmiset voivat toteuttaa itseään useammalla tavalla. Erilaiset sosiaaliset ryhmät käyttävät myös kieltä eri tavoin. Tämän takia kiinnostuin siihen, miten fraseologia liittyy näiden ryhmien tyypillisiin piirteisiin. Niin kuin sosiaalirakenne, on myös fraseologia kokenut muutoksia informaatioteknologian ja vapaa-ajan yleistyessä. Tässä työssä yritän löytää yhtymäkohtia valitsemieni fraseologisten ilmausten - ’fraseemien’ - ja tiettyjen sosiaalisten ryhmien, ’sosiaalisten miljöiden’ välillä vertailemalla kuutta saksalaista medialähdettä ja niille tyypillisiä lukijaryhmiä. Työn tarkoitus on havainnollistaa postmodernin yhteiskunnan ominaispiirteitä yhdistämällä sosiologista ja fraseologian teoriaa. Materiaalina toimii mediateksteistä valitsemani 36 fraseemia.