TIIVISTELMÄ Pekkarinen, Taija-Kaisa ja Pulkkinen, Sanna-Mari. 2015. ”Ajattelin myönteisesti luistelemisesta ja lopulta se meni hyvin.” – Tutkimus 7.-luokkalaisten nuorten sel-viytymistaidoista. Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajankoulutuslaitos. 105 sivua ja 3 liitettä.

Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisia selviytymistaitoja 7.-luokkalaiset nuoret käyttävät arjessaan sekä kuinka laajat selviytymistaidot heillä on. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella fyysisen aktiivisuuden merkitystä selviytymistaitojen laa-juuteen. Tutkimuksella ei ole tarkoitus saavuttaa yleistettäviä tuloksia, vaan lisätä ym-märrystä tutkimukseen osallistuneiden nuorten selviytymistaidoista sekä niiden laajuu-desta. Tutkimuksen näkökulma on voimavaralähtöinen.

Tutkimus toteutettiin poikittaistutkimuksena Kajaanissa sekä Pihtiputaalla yhteensä kahdella yläkoululla tammi-helmikuussa 2015. Tutkimusote tutkimuksessa on feno-menologis-hermeneuttinen sekä tieteen teoriaan perustuen kvalitatiivisen sekä kvantita-tiivisen tutkimuksen yhdistelmä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kvalitatiivisesti päivä-kirjamenetelmällä sekä kvantitatiivisesti tutkimukseen laaditulla voimavaramittarilla sekä fyysisen aktiivisuuden itsearvio -kyselyllä.

Tutkimustulokset osoittavat, että 7.-luokkalaiset nuoret kokevat merkittävimmiksi sel-viytymistaidoikseen fysiologisen sekä sosiaalisen selviytymisen osa-alueet. Erityisesti nuoret nostivat esille tutkimuksessa hyvin nukkumisen sekä kavereiden merkitystä voimavarana elämässään. Voimavaramittareiden mukaan nuoret käyttävät kaikkia sel-viytymistaitojen osa-alueita, joista vähäisimmäksi kuitenkin jää henkinen selviytyminen. Päiväkirjamerkinnöistä selviytymistaitoja esiintyi vaihtelevasti. Selviytymistaitojen laajuutta tarkastellessa tutkimus osoittaa nuorten omaavan suhteellisen laajat sel-viytymistaidot. Lisäksi tutkimuksen mukaan pääsääntöisesti itsearvioidulla korkealla fyysisellä aktiivisuudella oli yhteyksiä laajempiin selviytymistaitoihin. Tutkimuksesta oli selkeästi havaittavissa koulun merkitys nuorten elämään myönteisessä sekä kielteisessä näkökulmassa.