Walt Disney Company on kulttuurisen ja taloudellisen menestyksensä myötä vaikuttanut suuresti naisidentiteettien muodostumiseen. Disney tarjoaa viihdettä koko perheelle, mutta viime aikoina Disney on keskittynyt erityisesti luomaan ohjelmia ja tuotesarjoja nuorille tytöille. Yksi näistä myyntimenestyksistä on Disney Princess –tuotesarja, jonka kahdeksan Disney -prinsessaa toimivat lukuisten tuotteiden kasvoina.

Tyypillinen Disney -prinsessa on kaunis, hyväsydäminen ja viaton sekä usein vahvojen naishahmojen vihan uhri. Erityisesti kolme ensimmäistä prinsessaa (Lumikki, Tuhkimo ja Prinsessa Ruusunen) edustavat hyvin patriarkaalista naiskuvaa, jonka mukaan nainen odottaa passiivisesti hääpäiväänsä. Yhteiskunnan muutoksien myötä Disney on kuitenkin tehnyt uudistuksia naispäähenkilöidensä luonteeseen, täten esitellen sarjan toiminnallisempia prinsessoja, jotka omaavat feminiinisten piirteiden lisäksi yhä enemmän myös maskuliinisia piirteitä.

Tämä tutkimus tutkii, millaisena naiseus ja naisten toimijuus esitetään Disneyn laululyriikassa. Tutkimusta varten valittiin kaksi laulua, joista ensimmäinen oli Some Day My Prince Will Come (Lumikki ja Seitsemän Kääpiötä 1937) ja toinen Let It Go (Frozen: Huurteinen Seikkailu 2013). Analyysin ensimmäisessä osassa tarkasteltiin toimijuutta ja vallan jakautumista lyriikassa esiintyvien persoonapronominien avulla, jonka jälkeen naiskuvaa tutkittiin kielellisten piirteiden pohjalta kriittistä diskurssianalyysiä hyödyntäen.

Tutkimuksessa todettiin, että laulun Some Day My Prince Will Come naiskuva on melko perinteinen; naisen tulee olla naisellinen ja hento, unelmoida hääpäivästään, sekä odottaa passiivisesti aviomiehensä saapumista. Laulun Let It Go naiskuva puolestaan on sukupuolineutraalimpi; nainen on yhteiskunnan paineiden alla, mutta voi valitessaan vapautua ja päättää itse omasta identiteetistään.