Tässä tutkielmassa tarkasteltiin yhdysvaltalaisen elokuvaohjaajan Terrence Malickin elokuvaa Elämän puu sielunmessun näkökulmasta. Malickin elokuvia on tulkittu usein Martin Heideggerin eksistenssifilosofian sekä elokuvien sisältämien kristillisten aiheiden pohjalta. Tässä tutkielmassa lähtökohtana toimi Malickin Elämän puu -elokuvassa käytetyn musiikin narratiivisuus sekä sen vaikutus elokuvasta tehtävään tulkintaan.

Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostui elokuvamusiikin narratiivisuutta käsittelevistä teorioista metodologian edustaessa hermeneuttista taiteen tulkintaa. Musiikin narratiivisuutta tarkasteltiin musiikissa sekä lauluteksteissä toistuneiden aiheiden muodostamien teemojen kautta. Tutkielma oli luonteeltaan tulkinnallinen. Tulkinnan eräänä teoreettisena lähtökohtana oli pragmatistinen taidekäsitys, jonka mukaan taideteoksesta syntyvät tulkinnat muodostuvat tulkitsijan kulttuurillista taustaa vasten. Tutkielman aineistona toimi Malickin elokuva Elämän puu sekä kolme elokuvasta eriteltyä kohtausta. Näiden kohtausten temaattisten sisältöjen pohjalta elokuvaa tarkasteltiin katolisen sielunmessun näkökulmasta, kohtausten aiheiden sekä jäsentymisen muistuttaessa sielunmessun rakennetta.

Tutkielman perusteella Malickin elokuvasta on mahdollista löytää musiikin temaattisen sisällön kautta elokuvan kuvalliselle kerronnalle rinnakkainen kerronnan taso. Tälle metakerronnalle on osoitettavissa toistuvia, rakenteellisia yhteneväisyyksiä sielunmessun kanssa, joita elokuvassa ei pelkästään kuvallisen kerronnan perusteella ole osoitettavissa yhtä selkeästi. Elokuvasta on mahdollista muodostaa erilaisia tulkintoja perustuen elokuvan eri henkilöhahmojen tarinalinjoihin sekä sielumessun muodostamaan musiikilliseen ja kristilliseen viitekehykseen. Tutkielman perusteella elokuvamusiikin kerronnallisuudella on keskeinen rooli elokuvasta muodostettavien tulkintojen suhteen. Tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia Malick-tutkimukselle sekä ylipäätään elokuvamusiikin narratiivisuuteen keskittyvälle tutkimukselle.