Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia valtadiskursseja albumiformaatin tulevaisuutta käsittelevässä aineistossa esiintyy. Tämän lisäksi tutkittiin sitä, missä yhteyksissä taiteelliset arvot näyttäytyivät valtadiskurssien vaikutuskeinoina selonteoissa.

Tutkimus toteutettiin kriittisenä diskurssianalyysinä käyttäen Norman Faircloughin aiempia tutkimustuloksia analyysin pohjana. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin internetistä vuosien 2014–2016 väliseltä ajalta käyttämällä aineistona niin verkosta kerättyjä artikkeleita, blogitekstejä kuin Suomen musiikkialan ilmiöitä käsittelevän Kuka Mitä Häh? -Facebook-ryhmän avoimia keskusteluja. Ennen varsinaista analyysiä kerätty aineisto jaettiin päägenreihin, joita olivat talous, hittisuhtautuminen, albumisuhtautuminen, aikatekijät sekä musiikilliset tekijät.

Tehdyn kriittisen diskurssianalyysin perusteella voitiin osoittaa aineistosta voimakkaasti esiin nousevia valtadiskursseja, jotka olivat usein yhteydessä joko single- tai albumiformaattia puoltaviin selontekoihin. Nämä diskurssit olivat usein myös kamppailussa keskenään aineistossa yleisen vastakkainasettelun vuoksi. Analyysivaiheessa tarkasteluun valittiin vapautumisen diskurssi, pullonkaulailmiödiskurssi, negatiivinen albumidiskurssi, musiikin korostamisen diskurssi, eteenpäinmenon ja nuorison hegemoniasoimisen diskurssi sekä työnteon diskurssi.

Taiteellisten ja eritoten musiikkia korostavien arvojen käyttäminen diskurssina oli yleisintä positiivisen albumisuhtautumisen ja musiikillisten tekijöiden genrejen parissa. Samalla huomattiin myös, kuinka taiteelliset tekijät näyttäytyivät huomattavan harvoin singleformaattia puoltavissa selonteoissa.

Tutkimuksen toivotaan tarjoavan näkökulmia ja ajatuksia julkaisuformaateista ja niiden kehityksestä yleisesti kiinnostuneille tahoille. Tutkimus voi herättää ajatuksia myös tulevaisuuden julkaisuformaatteja miettivien tahojen keskuudessa.