Tässä tutkimuksessa aiheena on tyttöjen- ja naistenlehtien kielelliset valinnat sekä niiden kautta muodostuvat tyttöyden ja naiseuden representaatioiden erot. Tyttöjen- ja naistenlehdet ovat keskeinen osa tämänpäivän mediayhteiskuntaa, ja siksi ne vaikuttavat myös yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin suhteisiin sekä valta-asemiin. Lehdet kietoutuvat monitahoisesti esimerkiksi aikamme sukupuolijärjestelmään ja -sopimukseen. Lehtien jutut kuvastavatkin aiheineen, teksteineen ja kuvineen konseptin oletettua lukijakuntaa ja heidän maailmankuvaansa. Näistä syistä tyttöjen- ja naistenlehdet ovat hedelmällistä aineistoa tyttö- ja naisdiskurssien sekä representaatioiden tutkimiselle. Tyttöjen- ja naistenlehtiä onkin tutkittu paljon. Oman osansa tutkimuksesta ovat saaneet myös aineistoksi valitsemani Suomen suosituin nuortenlehti Demi sekä Suomen johtava muoti- ja lifestyle-lehti Trendi.

Luukka (2003: 23) on todennut Demin poikkeavan naistenlehdistä pääosin nuorekkaan kielensä ansiosta. Siksi lähestynkin lehtiä olettaen, että niiden kielellisissä valinnoissa on huomattavia eroja. Tutkin Demin ja Trendin kirjoitustapojen yhteneväisyyksiä ja eroja kysymällä: ”Millaisia eroja tyttöjen- ja naistenlehtien kielellisissä valinnoissa on?” sekä ”Millainen kuva tytöistä ja naisista muodostuu kielellisten valintojen kautta?” Viitekehyksenäni käytän M.A.K. Hallidayn luomaa systeemis-funktionaalista kieliteoriaa ja sen ideationaalista metafunktiota. Oletan myös, että aineistostani kumpuavat kielellisten valintojen yhteneväisyydet ja erot johtavat tyttöyttä ja naiseutta rakentaviin representaatioihin. Päätutkimuskysymykseni onkin: ”Miten tyttöjen- ja naistenlehtien luomat representaatiot eroavat toisistaan muodin kontekstissa?”

Aineistonani on Demin ja Trendin vuoden 2016 maalis- ja huhtikuun numeroiden muotiosiot. Näistä osioista olen kartoittanut ideationaalisen metafunktion mukaisesti sanastollisia piirteitä sekä lausetyyppejä ja sitä, kuinka lauseita yhdistellään toisiinsa. Löytämieni yhtäläisyyksien ja erojen avulla olen muodostanut neljä kategoriaa, jotka luonnehtivat tytöille ja naisille kirjoittamista muodin kontekstissa. Nämä kategoriat liittyvät ulkonäkökeskeisyyteen, lukijan aktiivisuuteen, kirjoittajan ja lukijan suhteeseen sekä hauskuuteen. Kategorioiden avulla olen muodostanut tyypitelmät lehtien representoimasta tytöstä ja naisesta. Naisten oletetaan olevan tyttöjä monipuolisemmin ja syvällisemmin kiinnostuneita muodista. Naisten myös oletetaan olevan tyttöjä aktiivisempia tyylin muodostamisen ja siihen liittyvien valintojen suhteen. Naisia puhutellaan enemmän, mutta samalla tekstin ote on myös tuttavallisempaa ja lukijaa yksilöivämpää. Tytöistä muodostetaan pukeutumisen kautta pirteä kuva, naiset puolestaan kuvataan hauskoiksi humoristisella ja ironisella otteella.