Päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrässä ja intensiteetissä on eroja ihmisten välillä. Suurin osa fyysisestä aktiivisuudesta tapahtuu vapaa-ajalla, lapsilla koulupäivän ulkopuolella. Liikuntasuositukset ohjeistavat riittävästä päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrästä ja laadusta. Yhä useammat lapset eivät saavuta näitä suosituksia ja jako aktiivisiin ja vähemmän aktiivisiin lapsiin on tullut entistä selkeämmäksi. Osallistumista ohjattuun liikuntaan on pidetty yhtenä ratkaisuna lisätä lasten päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrää. Tutkimukset kuitenkin ovat osoittaneet, ettei järjestettyyn liikuntaan osallistuminen kasvata lasten kokonaisaktiivisuutta. Saman päivän aikana tapahtuvan edeltävän aktiivisuuden merkitystä harjoitusten aikaiseen aktiivisuuteen on tutkittu lapsilla vähän. Tässä tutkimuksessa mitattiin 18:n 12–13 -vuotiaan pojan päivittäistä aktiivisuutta Polar A300 -aktiivisuusmittarilla. Mittausjakso kesti 10 päivää ja jaksoon sisältyi sekä päiviä ilman harjoituksia että harjoituspäiviä. Mittaukset tehtiin Jyväskylässä helmikuussa 2017. Kerätystä aktiivisuusdatasta analysoitiin mahdollista harjoitusta edeltävän saman päivän aikaisen aktiivisuuden vaikutusta harjoitusten aikaiseen aktiivisuuteen. Lisäksi datasta tutkittiin lasten päivittäisen aktiivisuuden määrää viikolla ja viikonloppuna, päivinä, jolloin harjoituksia ei ollut ja harjoituspäivinä sekä harjoitusten aikaista aktiivisuutta. Tutkimusryhmä jaettiin myös aktiivisiin ja vähemmän aktiivisiin lapsiin, jotta voitiin analysoida eroja näiden ryhmien välillä päivittäisessä ja harjoitusten aikaisessa aktiivisuudessa. Tutkimuksen päätuloksena havaittiin, että päivän aikainen harjoituksia edeltävä aktiivisuus monella eri intesiteettitasoilla korreloi positiivisesti harjoitusten aikaisen aktiivisuuden kanssa useilla eri aktiivisuustasoilla, kun harjoituksia katsotaan yksittäin. Tilastollisesti merkitseviä korrelaatioita löydettiin useiden eri fyysisen aktiivisuuden intensiteettitasojen kesken suurimpien korrelaatiokerroinarvojen vaihdellessa välillä 0,834–0,808, p < 0,001. Tulos antaa viitteitä siitä, että harjoituksia edeltävä aktiivisuus etenkin LPA-tasolla lisää aktiivisuutta myös harjoituksissa etenkin MPA-tasolla. Toinen merkittävä havainto tutkimuksessa oli, etteivät suositukset päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrästä erityisesti MVPA-tasolla välttämättä täyty jalkapalloa harrastavilla pojilla päivinä, jolloin harjoituksia ei ole. Esimerkiksi viikonloppuisin harjoituspäivinä VPA-aktiivisuuden määrä oli 61 ± 31 min, kun se päivinä ilman harjoitusta oli vain 18 ± 30 min (p < 0,010). Tätä voidaan pitää oleellisena perusteena lasten päivittäisen aktiivisuuden korostamiselle, myös urheilua harrastavien lasten osalta.