Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä luokanopettajilla on motivoinnin vaikutuksesta oppimisessa. Tutkimuksen aineistona oli kahdeksan luokanopettajaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta. Haastatteluaineisto kerättiin elo-marraskuun aikana 2016. Tutkimuksen viitekehyksenä on fenomenografinen tutkimusote. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että motivointia pidettiin vaikuttavana tekijänä oppimisessa. Motivointi edellyttää opettajalta oman ammatillisuuden kehittämistä ja reflektoivaa työotetta. Motivointi käsitettiin oppimista edistäväksi tekijäksi, jonka käyttämisessä korostuu oppilaslähtöinen oppiminen. Motivoinnissa myös hyödynnetään monipuolisia oppimisympäristöjä. Motivointi katsottiin olevan kiinteä osa oppimista – se nähtiin oppimisen peruspilariksi ja iloa lisääväksi tekijäksi oppimisessa. Motivoinnin kautta voidaan lisätä psyykkisen turvallisuuden kokemista oppimisilmapiirissä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että koulun toimintakulttuurilla on vaikutusta siihen, millaiset mahdollisuudet motivoinnilla on suhteessa oppimiseen. Oppiainerajat ja -ajat ylittävissä oppimiskokonaisuuksissa motivoinnin mahdollisuudet nähtiin laajemmiksi kuin perinteisessä oppitunti-välitunti -rytmityksessä. Yhdeksi motivoinnin haasteeksi käsitettiin sen kuluttavuus suhteessa opettajan työssä jaksamiseen ja hyvinvointiin. Tulosten perusteella motivoinnin kuluttavuus on syytä tiedostaa ja tarkastella sitä reflektiivisesti suhteessa omaan opettajuuteen, jotta ammatillisia työvälineitä voidaan hyödyntää myös opettajan hyvinvoinnin turvaamiseksi.