Etäteknologiaa hyödyntävä kuntoutus voi tuoda uusia ulottuvuuksia kuntoutuksen toimintamalleihin. Sen vaikuttavuutta elämänlaatuun ei ole juuri tutkittu (Rintala ym. 2017). Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus oli selvittää etäteknologian vaikuttavuutta elämänlaatuun kuntoutuksessa sydänkuntoutujilla. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään teknologian aiemman käytön sekä fyysisen aktiivisuuden yhteyttä elämänlaadun eri ulottuvuuksiin.

Tutkittavat kuntoutujat ovat rekrytoitu kuntoutuskeskus Peurunkaan tulleista sydänkuntoutujista syyskuun 2015 ja marraskuun 2016 välillä (N=59). Tutkittavista oli 81,4 prosenttia miehiä ja 18,6 prosenttia naisia. Kaikkien tutkittavien keski-ikä oli 54,5 vuotta (SD=7,6 vuotta). Tutkittavat satunnaistettiin 12kk kuntoutukseen kahden peräkkäisen ryhmän pareina ryhmätasolla (CRT). Koeryhmä (N= 29) sai etäteknologia-avusteista (Movendos-sovellus ja aktiivisuusranneke) sekä tavanomaista kuntoutusta ja kontrolliryhmä (N=30) sai tavanomaista kuntoutusta. Molempien ryhmien laitoskuntoutusjaksot olivat samanmittaisia. Tulosmuuttujana oli elämänlaatu WHOQOL-BREF-mittarilla mitattuna ja sen neljä ulottuvuutta; fyysinen terveys, psyykkinen, sosiaalinen ja ympäristö. Tässä tutkimuksessa raportoidaan alustavat 6 kk:n tulokset. Ryhmien välistä ja sisäistä eroa tutkittiin t-testillä. eknologian yhteyttä tutkittiin Manova-toistovarianssianalyysillä ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä elämänlaatuun tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimellaalku- ja loppumittausten osalta. Koko tutkimusjoukossa kuntoutujien fyysisen terveyden (p=0.000) ja psyykkisen (p=0.000) elämän laadun arviot parantuivat tilastollisesti merkitsevästi. Sosiaalisessa ja ympäristöön liittyvissä ulottuvuudessa ei tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta. Koe- ja kontrolliryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa eri elämänlaadunmuutoksissa. Alkumittauksissa fyysisen aktiivisuuden ja fyysisen terveyden ulottuvuuden välillä oli positiivinen yhteys, fyysisesti aktiivisemmat arvioivat alkumittauksissa ympäristön (0.315, p=0.58) ulottuvuuden paremmaksi. Loppumittauksissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä fyysisen aktiivisuuden ja elämänlaadun ulottuvuuksien välillä.

Etäteknologiaa hyödyntävä kuntoutus on elämänlaadun kannalta yhtä vaikuttavaa kuin tavanomainen kuntoutus Etäteknologian käyttö ei siten tuonut lisäarvoa tavanomaiseen kuntoutukseen verrattuna. Molempien ryhmien kuntoutus lisäsi elämänlaatua fyysisen terveyden ulottuvuudella sekä psyykkisellä ulottuvuudella. Etäteknologiaa hyödyntävässä kuntoutuksessa aiemmalla teknologian käytöllä tai fyysisellä aktiivisuudella ei ollut yhteyttä elämänlaatuun. Tarvitaan lisää tutkimusta etäteknologian hyödyntämisestä eri kuntoutusryhmissä. Etäteknologiaa voisi siis hyödyntää erilaisille kohderyhmille.

Asiasanat: etäteknologia, fyysinen aktiivisuus, elämänlaatu