Tämän maisterintutkielman tutkimuskohteena on palaute Jyväskylän yliopiston Kielikeskuksen valinnaisella ruotsin Hjälpis-verkkokurssilla. Tutkintovaatimuksiin pakollisena kuuluvan toisen kotimaisen kielen, ruotsin taitojen osoittamisen KORU-arviointikriteerien B1-tasolla on aikaisemmissa tutkimuksissa arvioitu olevan haaste riittämättömien taitojen takia jopa puolelle yliopisto-opiskelijoista. Koulutusasteelta toiselle siirryttäessä minimivaatimustaso on korkeampi eikä nivelly, jos opiskelijat ovat selvinneet kursseista lukiossa vain oppimäärän vähimmäistavoitteet saavuttaen. Hjälpis-kurssilla tätä puutteellisen osaamistason ja vaatimusten välistä eroa pyritään kaventamaan itseohjautuvuudella ja tuutorin yksilöllisellä palautteella. Tutkimuksen tarkoituksena on vastata tutkimuskysymyksiin mistä sekä miten ja millaista palautetta opiskelijoille on annettu. Palaute ei ole merkityssisällöltään yksiselitteinen eikä toteutus aina vastaa palautteenantajien tavoitteita tai käsityksiä, joten reflektiivistä otetta on suositeltu käytänteiden tutkimiseen. Teoreettisessa viitekehyksessä luokitellaan ja luodaan synteesi ensinnä tasoista ja fokuksista, joihin palaute voidaan suunnata kielenoppimisessa erilaisista teoreettisista lähtökohdista käsin, sekä toiseksi niihin kytkeytyvistä tavoista antaa palautetta. Tutkimuksessa aineistona on käytetty opiskelijoiden verkkokurssilla sähköisesti palauttamia tehtäviä ja viestejä sekä tuutorin niiden pohjalta antamaa palautetta. Kysymyksiin vastaamiseksi on aineistoa analysoitu teorialähtöisesti tapaustutkimuksena kahden tapauksen valossa. Tutkimukseen valittujen kurssiosallistujien kurssisuorituksista annettu palaute on eritelty yksittäisiksi kommenteiksi palautteen fokuksen mukaan. Nämä analyysiyksiköt on piirreluokiteltu analyysirungon avulla. Sisällönanalyysin avulla kronologinen järjestys on muunnettu temaattiseksi jäsentelyksi, minkä avulla tutkimuskysymyksiin on voitu vastata useista näkökulmista kokonaiskuvan aikaansaamiseksi. Tutkimuksessa havaittiin, että palautetta oli annettu sekä oppimiseen liittyvistä tekijöistä että kirjallisista tuotoksista. Sekä formalistinen että funktionaalinen kielinäkemys olivat vahvasti edustettuina palautteessa. Palautetta oli annettu systemaattisesti kielellisistä poikkeamista ei-selektiivisesti tekstin lokaalilla tasolla. Palautteenantotavoista yleisin oli korjaava palaute, oikeat vastaukset ja selitykset. Globaalilla tasolla palautteessa oli huomioitu eri tehtävätyyppien kannalta olennaiset piirteet sekä koostettu lokaalin palautteen keskeisin sisältö. Palautteenantotapoja oli useita erilaisia. Vaihtelua esiintyi tehtävien ja opiskelijoiden välillä sekä tuutorin ja opiskelijan välisessä dynamiikassa. Johtuen tekstien kielivirheiden määrästä ja moninaisuudesta sekä palautteenannon kattavuudesta oli palautteen määrä suuri. Tutkimuksen pohjalta esitettiin kehityskohteita palautekäytänteiden ja kurssin teknisen toteutuksen uudistamiseksi. Ruotsin kieliryhmä kehittää verkko-opetustaan osana meneillään olevaa Kielikeskuksen opintouudistushanketta. Saatujen tulosten pohjalta nykyisiä palautekäytänteitä voidaan arvioida ja uudistaa tarkoituksenmukaisemmiksi. Jatkon kannalta olennainen tutkimusaihe on arvioida ja mitata palautekäytänteiden vaikuttavuutta.