Suvaitsevaisuuden tutkiminen on valtio-opin kannalta merkityksellistä sen ajankohtaisuuden, ongelmallisuuden, esillä olon sekä erityisesti sen poliittisuuden vuoksi. Juurikin suvaitsevaisuuden polarisoituminen, diskriminoiva luonne sekä aktiivinen läsnäolo yhteiskunnassa ovat tekijöitä, joiden takia negatiivisen suvaitsevaisuustulkinnan vahvistumiseen on suhtauduttava asianmukaisella vakavuudella. Tutkimukseni kulkee taustatiedon esittelyn kautta itse analyysiin ja lopuksi tutkimukseni päättävään lukuun eli loppupäätelmiin. Aloitan tutkimukseni siinä käytetyn aineiston esittelyllä sekä sen valintaan vaikuttaneilla syillä. Jatkan tästä tutkimukseni kannalta keskeisen kontekstin ja käsitteistön läpi käymiseen sekä tämän jälkeen siirryn analyysi lukuun. Analyysiluvun olen jakanut neljään osaan, joissa käsittelen yksitellen hypoteesini väitteitä syvemmin. Viimeisessä analyysiluvun osassa kokoan väitteiden nitoutumisen yhteen sekä tuon esille niiden välistä vuoropuhelua. Viimeistelen tutkimukseni viimeisessä luvussa, johon olen koonnut ja tiivistänyt loppupäätelmäni.