Tutkimuksessa tarkastellaan graffiti-ilmiön ympärillä käytävää keskustelua Helsingin Sanomissa vuosina 1990–2017. Tutkimuksen aineisto koostuu Helsingin Sanomien artikkeleista ja mielipideteksteistä. Tavoitteena on selvittää mitkä ovat keskeisimmät diskurssit suomalaisessa graffitikeskustelussa, ja miten graffitit vaikuttavat kaupunkitilaan ja sen rakentumiseen. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytän diskurssianalyysia sekä sisällönanalyysia, jotta aiheesta on mahdollista saada mahdollisimman kattava kuva. Olen hahmotellut keskustelusta kolme tärkeintä ajanjaksoa ja niissä esiintyviä diskursseja. Artikkeleiden ja mielipidetekstien sitaatit antavat yksityiskohtaisemman kuvan graffitikeskustelun diskursseista. Suomalainen graffitikeskustelu on ollut vilkasta jokaisella jaksolla. Keskustelun tärkeimmät ajanjaksot ovat ennen Stop töhryille- kampanjaa vuosina 1990– 1997, kampanjan aikana 1998–2008, sekä sen jälkeen 2008–2017. Olen nimennyt ajanjaksot seuraavasti: graffitihuumasta töhryprojektiin, kohti puhdasta kaupunkikuvaa, ja projektin jälkipyykki. Aineiston keskeiset diskurssit liittyvät taiteen ja töhryn määrittelyyn ja eroihin, keskusteluun graffitimaalareista nuorisoilmiönä, kampanjan jälkeiseen aikaan laillista graffitiseinistä, sekä projektin aiheuttamaan graffitisotaan ja ajatukseen kaupungin kaunistamisesta.