Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miksi nuoret ylemmät toimihenkilöt ryhtyvät luottamusmieheksi, miten he kokevat kollektiivisen edunvalvonnan ja uuden työelämän. Tutkimuksessa tarkastellaan luottamusmiehen toimintaympäristöä, sekä työelämän muutosta vanhasta kollektiivisesta uuteen, yksilölliseen työelämään. Lisäksi tarkastellaan aiempia kollektiiviseen osallistumiseen liittyviä tutkimuksia.

Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty Derek Layderin adaptiivista teorianmuodostuksen mallia, jossa keskitytään rakentamaan uusia teorioita siten, että ne yhdistyvät jatkuvaan tutkimukseen. Tutkimuksen aineiston muodostavat teemahaastatteluin kerätyt nuorten ylempien toimihenkilöiden haastattelut.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nuoret ylemmät toimihenkilöt ryhtyvät luottamusmiehiksi saavuttaakseen henkilökohtaista hyötyä. Luottamusmiehet voivat kehittää itseään, vaikuttaa asioihin sekä saada luottamusmiestehtävän kautta vastuullisia tehtäviä. Myös kollegojen kannustus tehtävään on oleellinen asia luottamusmieheksi ryhdyttäessä. Kollektiivinen edunvalvonta työpaikoilla on melko näkymätöntä, mutta näyttäytyy työpaikoilla paikallisen neuvottelun kautta. Nuoret ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehet toivovat työelämältä mielekkyyttä ja haasteita.

Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että työelämän muutokset: yksilöllistyminen, globalisaatio ja työelämän epävarmuus vaikuttavat kollektiiviseen edunvalvontaan. Ylempien toimihenkilöiden keskuudessa korostuu yksilöllistyminen, mikä heijastuu kollektiivisen edunvalvonnan toteuttamiseen. Luottamusmiehet kuitenkin pystyvät kollektiivisuuden näkymättömyydestä huolimatta neuvottelemaan paikallisia sopimuksia. Tutkimus osoittaa, että vaikka luottamusmiehet ovat tehtäviensä puolesta osa perinteistä kollektiivista edunvalvontaa, luottamusmieheksi ryhtymisen syyt näyttävät olevan enemmän yksilölliset, jolloin luottamusmies hyötyy yksilöllisellä tasolla.