Tämän tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä koulukiusaamisilmiöön ja sitä aikanaan kokeneiden koulukiusattujen aikuisten kertomuksiin omista kokemuksistaan. Tutkimukseni kuuluu kvalitatiivisen tutkimuksen piiriin ja sen metodologia nousee fenomenologis-hermeneuttisesta tutkimusperinteestä. Tutkimukseni teoreettisessa osassa pohdin kiusaamisen yleistä teoriaa ja kiusaajan, kiusatun sekä sivustakatsojien roolia kiusaamisessa sekä kiusaamiseen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn keinoja koulussa. Pohdin lisäksi opettajan roolia kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja puuttumisessa. Tutkimukseni empiirisen osuuden olen tehnyt haastattelemalla koulukiusaamista kokeneita aikuisia. Haastateltavat ovat kertoneet tutkimuksessani kokemuksiaan ja ajatuksiaan koulukiusaamisesta. Tutkimustulosten mukaan koulukiusaamista kokeneilla aikuisilla on pääosin negatiivisia ja ikäviä muistoja koulusta, sillä he ovat kokeneet sekä psyykkistä että fyysistä kiusaamista- Nimittely, haukkuminen ja ryhmän ulkopuolelle jättäminen olivat tutkimuksessa tyypillisiä koulukiusaamisen kokemuksia. Tutkimukseen haastatellut aikuiset ovat kokeneet kiusaamista omassa luokassa, siirtymätilanteissa ja välitunneilla. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovat kuitenkin selvinneet kiusaamisen aiheuttamasta traumasta, mutta lähes kaikilla on joitakin seurauksia edelleen haastateltavien jokapäiväisessä elämässä, kuten itsetunnon ongelmia ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa.