Millainen on moderni tragikoominen henkilöhahmo ja mitä tekemistä sukupuolella on asian kanssa? Voiko nainen olla vakavasti otettava, tragikoominen sankaritar? Väitän, että kirjoittamalla tragikoomisen naishahmon naisen elämästä kertovaan romaaniin, syntyy helposti naisille suunnattua viihdekirjallisuutta eikä vakavasti otettavaa kirjallisuutta, joka voitaisiin luokitella tragikomediaksi.

Tutustumalla 2000-luvulla kirjoitettuun suomalaiseen tragikoomiseen kirjallisuuteen pyrin näyttämään, hallitsevatko vielä nykypäivänä tragikomiikan tyyliä ja genreä miehet. Tutustun myös naisille suunnatun viihdekirjallisuuden käsitteeseen ja haastattelen Riina Paasosta, joka on julkaissut tragikoomisen ”mieskirjallisuudeksi” luokitellun romaanin. Teoriaosuudessa perehdyn tragikoomisen lajin historiaan ja nykypäivään. Tutkielmani teoreettisena pohjana käytän feminististä kirjallisuudentutkimusta.

Koostamastani kirjallisuuslistasta käy ilmi, että vielä 2000-luvulla tragikomedian genreä hallitsevat miehet, niin romaanien kirjoittajina kuin niiden päähenkilöinä. Tutkielmassani haen vastausta siihen, mistä miesten valta-asema johtuu. Vastausta hakiessani käytän tukena Virginia Woolfin ja muiden feministien ajattelua.

Tutkimustulosten pohjalta tulen siihen tulokseen, että naisen on mahdollista kirjoittaa tragikoominen sankaritar, mutta tragikomedia on naisille vaikeampaa kuin miehille suhteessa niin kirjailijuuteen kuin päähenkilöön. Vaikeus johtuu mm. ulkopuolisista vaikutteista ja sukupuolten arvomaailmoista. Tutkielmassani selvitän millainen on tragikoominen naishenkilöhahmo ja miten vakavasti otettava, viihteellinen sankaritar kirjoitetaan.