Jokinen, K. 2018. Vapaan sivistystyön andragogisten opettajien opetukselliset näkemykset. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, fysioterapian pro gradu -tutkielma, 53 s., 5 liitettä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vapaan sivistystyön andragogista opettajuutta. Tutkimuskysymyksinä olivat, 1. onko vapaan sivistystyön opettajan iällä, koulutustaustalla, työkokemuksella ja opetustaustalla yhteyttä opettajan asenteisiin ja opetuksellisiin näkemyksiin sekä 2. mitkä andragogiset osa-alueet painottuvat andragogisen vapaan sivistystyön opettajan työssä. Lisäksi selvitettiin onko suomalaisten ja yhdysvaltalaisten andragogoisten osaamisfaktoreiden välillä eroa. Tutkimusaineisto kerättiin Suomen vapaan sivistystyön opettajilta (n=759) sähköisellä 45 väittämän IPI- (Instructional Perspectives Inventory) kyselylomakkeella (Henschke 1989), vuonna 2016. Tutkimukseen vastasi 109 (vastausprosentti 14,4%) vapaan sivistystyön opettajaa, jotka arvioivat opetuksellisia näkemyksiään ja opetuksellisia asenteitaan 4-portaisen kyselylomakkeen avulla. Tutkimusaineisto analysoitiin kahdessa vaiheessa, ensimmäisessä vaiheessa alkuperäisen kyselylomakkeen mukaisilla faktoreilla, jolloin faktorit nimettiin yhdysvaltalaisiksi faktoreiksi. Toisessa vaiheessa aineisto analysoitiin uudestaan ja saatu informaatio tiivistettiin faktorianalyysillä pakotetusti seitsemään faktoriin 1. opettajan empatia oppijoita kohtaan, 2. opettajan turhautuminen, 3. opettaja luottaa oppijoihin ja rohkaisee heitä, 4. opetusmenetelmät, 5. opetustekniikat, 6. opettajakeskeinen opettaminen ja 7. opettaja sitouttaa oppijat tavoitteisiin. Nämä faktorit nimettiin suomalaisiksi faktoreiksi erottautumaan alkuperäisistä faktoreista. Faktoreiden eri osa-alueita verrattiin toisiinsa niiden keskiarvotulosten perusteella. Opettajien koulutustaustaa, ikää, työ- ja opetuskokemusta suhteessa faktoreihin tutkittiin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Tämän jälkeen, otoskoon pienuuden vuoksi, taustamuuttujien yhteyksiä verrattiin opettajuuden eri osa-alueisiin korrelaatiokertoimien avulla. Suomalaisilla andragogeilla ikä ja työkokemus olivat yhteydessä siihen, että mitä vanhempi opettajan oli ja mitä enemmän hänellä oli työkokemusta, sitä empaattisempi hän oli oppijoita kohtaan. Suomalaisten faktoreiden osa-alueista painottui eniten opettajan ”luottamus oppijoita kohtaan” ja vähiten ”opettajan turhautuminen oppijoihin”. Vastaavasti yhdysvaltalaisten faktoreiden osa-alueista painottui eniten ”opettajan luottamus oppijoihin” ja vähiten ”opettajan välinpitämättömyys oppijoita kohtaan”. Yhdysvaltalaisista faktoreista tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat opettajan ikä ja työkokemus. Mitä vanhempi ja mitä pidempi työkokemus opettajalla oli, sitä empaattisempi hän oli ja sitä enemmän hän luotti oppijoihin ja piti heitä ainutlaatuisina. Suomalaisten faktoreiden taustamuuttujien vertailussa ikä ja työkokemus olivat yhteydessä opettajan empaattisuuteen ja siihen kuinka hän luotti oppijoihin. Yhdysvaltalaisten faktoreiden taustamuuttujien vertailussa ikä ja koulutustausta olivat yhteydessä opettajan empaattisuuteen ja luottamukseen oppijoita kohtaan sekä miten ainutlaatuisena hän piti oppijoita. Vanhempien opettajien luottamus ja empatia oppijoita kohtaan painottui sekä suomalaisten että yhdysvaltalaisten faktoreiden mukaan opettajan työssä. Faktoreiden taustamuuttujien tarkastelu osoitti suomalaisen ja yhdysvaltalaisen koulutuskulttuurin erot. Suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan työn kautta saatua ammattitaitoa ja yhdysvalloissa iän tuomaa varmuutta työssä.