Vartia, H. 2018. Nuotta-valmennukseen osallistuneiden nuorten tyytyväisyys elämän eri osaalueisiin sekä mielikuvat syrjäytymisestä. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Terveyskasvatuksen pro gradu –tutkielma, 45 s., 2 liitettä.

Nuotta-valmennukseen osallistuu etsivän nuorisotyön kautta löydettyjä nuoria, jotka ovat erityisen tuen tarpeessa. Tutkimus selvitti kyseiseen valmennukseen osallistuneiden nuorten tyytyväisyyttä elämän eri osa-alueisiin sekä käsityksiä syrjäytymisestä. Vuoden 2013 valmennukseen osallistuneiden vastauksia verrattiin vuoden 2014 Nuorisobarometrin tuloksiin. Tämän lisäksi tarkasteltiin, onko Nuotta valmennukseen osallistuneiden nuorten tuloksissa eroja sukupuolten välillä.

Syrjäytymisvaarassa olevalle tai syrjäytyneelle henkilölle ei ole olemassa selkeää määritelmää. Tässä tutkimuksessa Nuotta-valmennukseen osallistuvien elämäntilanteen tarkastelun kautta osallistujat määriteltiin syrjäytymisvaarassa oleviksi tai syrjäytyneiksi. Tutkimusaineisto (n=228) kerättiin valmennuksia järjestäneiden nuorisokeskusten kautta. Vertailuaineistona toiminut Nuorisobarometri (n=1903) saatiin tutkijoilta SPSS-tiedostona. Normaalijakautuneisuus tarkistettiin Kolmogorov-Smirnovin ja Shapiro-Wilkin testeillä, joiden mukaan tulokset eivät olleet normaalijakautuneita. Tästä johtuen keskiarvojen vertailussa hyödynnettiin Mann-Whitneyn U-testiä. Tämän lisäksi sukupuolen ja aineiston lähteen vaikutusta tuloksiin tarkasteltiin ristiintaulukoinnin kautta.

Nuotta-valmennukseen osallistuneiden tyytyväisyys elämän eri osa-alueisiin oli Nuorisobarometriin vastanneihin verrattuna heikompi. Ero oli suurin koskien tyytyväisyyttä terveydentilaan, fyysiseen kuntoon ja ulkonäköön. Valmennukseen osallistuneiden naisten tyytyväisyys ulkonäköön oli miehiä selvästi alempi. Muissa tyytyväisyyden osa-alueissa ei ollut eroja sukupuolten välillä. Syrjäytymisen syissä aineistojen välillä oli eroja useissa kysymyksissä. Nuorisobarometriin vastanneet antoivat useimmille muuttujille enemmän painoarvoa. Ero oli suurin koskien ”omaa halua” sekä ”omaa laiskuutta” syrjäytymisen selittäjinä. Ainoa muuttuja, jolle Nuotta-valmennukseen osallistuneet antoivat enemmän painoarvoa, oli ”yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuus”.

Tutkimus vahvisti näkemystä siitä, että syrjäytymisvaarassa olevien tai syrjäytyneiden nuorten itse koettu tyytyväisyys elämän eri osa-alueisiin on keskivertonuoriin verrattuna heikompaa. Samalla kohderyhmien välillä havaittiin eroja koskien käsityksiä syrjäytymisen syistä. Lisätutkimukset syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden nuorten tyytyväisyydestä ja syrjäytymisen käsityksistä ovat tarpeen, jotta interventiot vastaavat parhaalla tavalla heidän kokemiin haasteisiin.

Asiasanat: Nuotta-valmennus, Nuorisobarometri, syrjäytyminen, nuoret, tyytyväisyys, syrjäytymisen käsitykset.