Tässä tutkimuksessa tutkittiin suomalaisten johtajien johtotehtäviin liittyviä huolenaiheita ja johtamisen motivaatiota sekä niiden keskinäistä yhteyttä mies- ja naisjohtajilla. Johtotehtäviin liittyvät huolenaiheet jaettiin kolmeen osa-alueeseen: huoli epäonnistumisesta, huoli vaikeuksista ja ongelmista sekä huoli työn ja muun elämän epätasapainosta. Johtamisen motivaatio jaettiin tunnepohjaiseen, ei-laskelmoivaan ja sosiaalis-normatiiviseen johtamisen motivaatioon. Tutkimuksen otos poimittiin Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton, Tekniikan Akateemisten ja Suomen Ekonomien jäsenrekistereistä. Kyselytutkimukseen osallistui 765 johtajaa. Johtajista 56 prosenttia oli miehiä ja tutkittavien keski-ikä oli 52.2 vuotta (kh 8.7, vaihteluväli 27–69). Kovarianssianalyysin tulokset osoittivat, että kokemus johtamisen huolenaiheista ei eronnut sukupuolten välillä. Sen sijaan johtamisen motivaatiossa havaittiin sukupuolten välisiä eroja. Naiset kokivat enemmän tunnepohjaista motivaatiota ja miehet sosiaalis-normatiivista motivaatiota. Mitä voimakkaammin johtajat kokivat huolenaiheita, sitä vähemmän heillä oli tunnepohjaista ja ei-laskelmoivaa johtamisen motivaatiota. K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla johtajista identifioitiin neljä profiilia johtamisen huolenaiheiden ja motivaation suhteen: 1) huolettomat, vähän motivoituneet (27 %), 2) huolestuneet ja motivoituneet (26 %), 3) huolestuneet ja vähän motivoituneet (25 %) sekä 4) huolettomat, voimakkaasti motivoituneet (22 %). Johtopäätöksenä voidaan todeta, että organisaatioiden tulisi kiinnittää huomiota johtajien mahdollisuuksiin yhdistää työ ja muu elämä, sillä johtajat olivat eniten huolestuneita työn ja muun elämän epätasapainosta. Lisäksi tietoa johtotehtäviin liittyvistä huolenaiheista ja johtamisen motivaatiosta voidaan hyödyntää työelämässä esimerkiksi rekrytoinneissa sekä luomalla erilaisia rakenteita, jotka auttavat huolenaiheiden kanssa pärjäämisessä sekä edesauttavat erilaisten ihmisten nousemista johtotehtäviin.