Sanaston asema kielten oppimisen ja opetuksen tutkimuksessa on vahvistunut 1980-luvulta lähtien. Sanasto muodostaa ison osan kielitaidosta ja tutkijat ovat sitä mieltä, että sanaston oppimiseen tarvitaan ainakin osittain tietoisia prosesseja. Siksi tarvitaan lisää tietoa siitä, kuinka sanastoa olisi tehokkainta opiskella. Tämä tutkimus käsittelee sanaston oppimisstrategioita. Tutkin, mitä sanaston oppimisstrategioita lukiolaiset ovat käyttäneet englannin kielessä lukion aikana ja kuinka usein. Lisäksi tutkin, mitkä strategiat he kokevat hyödyllisimmiksi. Suomalaisten lukiolaisten sanaston oppimisstrategioiden käyttöä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu opinnäytetöitä lukuun ottamatta. Monet kansainväliset tutkimukset ovat lähinnä selvittäneet, käyttävätkö tutkimukseen osallistuneet ihmiset kyseisiä strategioita, mutta eivät kuinka usein he niitä käyttävät.

Aineisto kerättiin paperisella kyselyllä keskisuomalaisessa lukiossa vuoden 2018 alkusyksyllä. Vastaajat, joita oli yhteensä 68, koostuivat lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista. Kysely pohjautui hyvin vahvasti Norbert Schmittin (1997) sanaston oppimisstrategioiden taksonomiaan. Taksonomiassa strategiat jaetaan kahtia: niihin, joilla pyritään selvittämään uuden sanan merkitys (discovery strategies) ja niihin, joiden avulla yritetään painaa sana ja sen merkitys mieleen (consolidation strategies). Ensimmäisestä ryhmästä eniten käytetyiksi strategioiksi nousivat sanan arvaaminen kontekstista, sanakirjan käyttö sekä kysyminen luokkatovereilta tai muilta kavereilta. Hyödyllisimmiksi tästä ryhmästä koettiin sanakirjan käyttö, oppikirjojen sanalistat, käännöksen tai vihjeen kysyminen opettajalta, kysyminen luokkatovereilta tai muilta kavereilta sekä arvaaminen kontekstista. Jälkimmäisestä ryhmästä käytetyimmät strategiat olivat puolestaan sanalistojen avulla harjoittelu, sanojen verbaalinen toisto sekä sanan kirjoitusasun tarkastelu. Hyödyllisimmiksi koettiin edellä mainittujen käytetyimpien strategioiden lisäksi myös sanan kirjallinen toisto, sanojen kysely, sanastotestit sekä tietoinen opiskelu englanninkielisen median kautta. Suomalaiset lukio-opiskelijat tuntuvat siis käyttävän niitä strategioita, jotka ovat jo todenneet toimiviksi. Nämä ovat monesti kognitiivisia strategioita, jotka ovat toistoon nojautuvia ja mekaanisia tapoja opiskella sanastoa. Avoimista kysymyksistä nousi esiin etenkin Quizlet-nimisen opiskelusovelluksen runsas käyttö vastaajien keskuudessa. Tulokset olivat jokseenkin yhteneväisiä aiempien tutkimuksien kanssa, mutta erojakin ilmeni.