Tutkimustehtävänä oli selvittää opettamieni kolmasluokkalaisten kokemuksia koululiikunnasta. Tutkimuksessa esiteltiin itsemääräämisteoriaa. Tämän lisäksi tarkasteltiin perusopetuksen liikunnan opetussuunnitelmaa (2014) ja itsemääräämisteorian psykologisten perustarpeiden ilmenemistä opetussuunnitelman kirjauksissa. Tämän teoreettisen viitekehyksen kautta tutkimuskysymyksiksi muodostuivat, millaisia pätevyyden, autonomian ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kokemuksia nousee esiin oppilaiden liikuntatuntikertomuksissa. Tutkimusaineisto kerättiin lukuvuoden päätteeksi toukokuussa 2018. Luokan 20 oppilaasta 18 osallistui tutkimuksen kyselyyn. Tutkimusaineistona ovat oppilaiden kirjalliset vastaukset laadullisiin kysymyksiin (LIITE 1). Laadullisilla ja puolistrukturoiduilla kysymyksillä selvitettiin teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmin, mitkä asiat nousevat esiin oppilaiden kokemuksissa koetusta pätevyydestä, autonomiasta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta liikuntatunneilla. Aineisto litteroitiin, klusteroitiin ja kvantifioitiin alaluokiksi edellä mainittujen psykologisten perustarpeiden alle. Oppilaiden vastaukset koetusta pätevyydestä näyttäytyvät tavoiteorientaatioteorian kautta. Oppilaat kertovat tehtäväsuuntautuneisessa ilmaisuissa omasta oppimisestaan ja minäsuuntautuneissa ilmaisuissa omaa osaamista verrataan muihin. Autonomian kohdalla oppilaiden vastauksissa korostuu koettuun vapauteen ja päätöksentekoon osallistumiseen liittyvä ilo liikuntatunneilla. Autonomian ilmaukset muodostivat tutkimuksen vahvimman tuloksen, sillä jokainen oppilas kirjoitti siitä. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden osalta painottuu hyvän luokkahengen kuvaukset, sekä kannustuksen merkitys yhteenkuuluvuudelle. Tässä tutkimuksessa käytetyt opetusmenetelmät ja oppilaiden ilmaukset nostavat esiin esimerkin autonomian merkityksestä liikuntatunneilla. Nämä tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä, mutta ne tarjoavat alakoulussa liikuntaa opettaville mahdollisuuden pohtia autonomian tukemista omassa opetuksessaan.