Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kyberturvallisuutta ja sen strategista johtamista valtion näkökulmasta. Tutkimuksen teoriaosuuden tarkoituksena oli selvittää mitä strateginen johtaminen on erityisesti kyberturvallisuuden kontekstissa. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa tutkittiin kansallisen tason kyberturvallisuuden johtamista kolmessa kyberturvallisuuden näkökulmasta tarkasteltuna kärkivaltiossa. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään, voidaanko tutkimustulosten perusteella löytää tekijöitä, joita voidaan jalostaa kansallisen kyberturvallisuuden kehittämisajatuksiksi. Tutkimuksen aihe on tärkeä, koska sen avulla voidaan määrittää kyberturvallisuuden strategista johtamista valtion tasolla sekä sillä voidaan löytää tutkittavien valtioiden johtamisesta tekijöitä, joita voidaan edelleen jalostaa kansallisen kyberturvallisuuden kehittämiseksi. Tutkimuksen teoriaosuus sekä empiirinen osuus toteutettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimusmateriaali kerättiin julkisesti saatavissa olevista lähteistä. Tutkimuksen teoriaosuudessa havaittiin, että kyberturvallisuuden johtamisessa korostuu ajantasainen tilannetieto, toimijoiden välinen yhteistyö, uhkien tunnistaminen ja niihin vastaaminen sekä yhteiskunnan toimintojen jatkuvuuden varmistaminen ja niihin kohdistuvien häiriöiden vaikutuksista palautuminen mahdollisimman nopeasti. Tutkimuksen empiirisessä osiossa havaittiin, että tarkastelluissa valtioissa kyberturvallisuutta tuotetaan kokonaisvaltaisesti kansainvälisistä yhteistyökumppanuuksista yksityisiin kansalaisiin. Kokonaisvaltainen toiminnan koordinointi edellyttää riittäviä toimivaltuuksia ja kehittäminen riittäviä resursseja ja investointeja. Lisäksi organisaatiorakenteita pyritään yksinkertaistamaan keskittämällä tärkeitä toimintoja ja karsimalla sellaisia organisaatioita, joiden toimintaa voidaan yhdistää (Lehto 2018, 64).