Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaiset toimintamahdollisuudet Suomessa asuvilla vammaisilla ja kuuroilla taiteilijoilla on, sekä millaisia taiteilijapolkuja heillä on. Tarkoituksena on tarkastella taidekentän yhdenvertaisuutta vammaisuuden ja kuurouden näkökulmasta. Tutkimuksen näkökulma on yhteiskuntatieteellinen ja kulttuuripoliittinen.

Tutkimuksen aineiston muodostaa tutkimusta varten kerätty Vammaisten ja kuurojen taiteilijoiden elämäntarinat -aineisto sekä DuvTeaternin taiteilija-arkisto, jotka sisältävät kirjoitettuja elämäntarinoita, haastatteluja sekä taiteilijoiden taustatietoja. Tutkimukseen on osallistunut yhteensä 21 taiteilijaa. Tutkimuksen teoriana on käytetty yhteiskunnallista vammaiskäsitystä, täydentäen sitä kriittisen vammaistutkimuksen ja intersektionaalisuuden näkökulmilla. Taiteilijoiden tilannetta peilataan disablismin ja ableismin käsitteisiin.

Analyysimenetelmänä on käytetty laadullista sisällönanalyysia. Aineistoa on teemoiteltu liittyen yhteiskunnallisiin instituutioihin kuten koulutukseen, työhön ja toimeentuloon sekä perheeseen. Lisäksi tarkastellaan esimerkiksi taiteilijoiden lapsuuden harrastuksia, heidän kohtaamiaan asenteita ja ennakkoluuloja, heidän osallistumistaan vammaispoliittiseen toimintaan ja järjestötoimintaan sekä sukupuolen merkitystä. Taiteilijoiden koulutus- ja urapoluista muodostettiin kolme tyyppiä: tyypillinen taiteilijapolku, ”erityinen” taiteilijapolku ja vammautuminen sysää taiteilijaksi.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että monet vammaiset ja kuurot taiteilijat kohtaavat paljon haasteita ja jopa syrjintää taiteilijapolkujensa eri vaiheissa. Heidän mahdollisuuksiinsa vaikuttavat muun muassa taidekentän saavutettavuus, ableistiset asenteet ja ennakkoluulot, koulutusjärjestelmä sekä vammaisille ja kuuroille ihmisille tarkoitetut palvelut. Tulosten valossa Suomen taidekenttä ei ole yhdenvertainen.

The aim of this research is to explore what kind of opportunities and artist paths do disabled and Deaf artists have in Finland. This study examines equality in the art field from the perspective of disability and Deafness. The perspective of this study comes from social sciences and cultural policy research.

The research data has two parts, first, life stories of disabled and Deaf artists collected for this study, followed by the artist archive of DuvTeatern. The data includes written life stories, interviews and background information about the artists. There are 21 participants in this study. The theoretical framework of the study is based on the social model of disability, combined with perspectives of critical disability studies and intersectionality. The study explores the situation of the artists with concepts of disablism and ableism.

Qualitative content analysis was used to analyse the data that revealed different themes related to social institutions such as education, work and livelihood and family. Additionally, childhood hobbies of the artists, attitudes and prejudices they faced, their participation in disability political action and disability organisations, and significance of gender were explored. The artist paths were categorised to three types: typical artist path, ”special” artist path and becoming impaired pushes one to artistry.

The results of this study showed that many disabled and deaf artists face many challenges and discrimination during their artist paths. For example, the accessibility of art field, ableist attitudes and prejudices, education system and services provided for the disabled and Deaf people altogether influence their possibilities. Therefore, evidence from this study suggests that the art field in Finland may not be equal.