Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan työpaikkojen sisäilmaongelmien vastuuta, jota on toistaiseksi vain sivuttu aiemmissa tutkimuksissa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää eri vastuutoimijoiden asemoitumista työpaikkojen sisäilmaongelmista kärsineiden, julkisen sektorin työntekijöiden haastattelupuheessa. Tutkimus kartoittaa eri vastuutoimijoiden toiminnan lisäksi työpaikkojen sisäilmaongelmien taustoja niiden yleisyyden, aiheuttajien ja yhteiskunnallisen merkityksen avulla.

Vastuu käsitteenä ei ole yksiselitteinen ja, tässä pro gradu -tutkielmassa vastuun tarkastelun lähtökohtana toimii vastuun määrittyminen yhteisöllisessä, teknisessä ja eettisessä määrittelyprosessissa. Vastuuta tarkastellaan myös sen perinteisten muotojen eli yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan vastuiden avulla. Perinteinen käsitys vastuun jakautumisesta on kuitenkin joutunut nyky-yhteiskunnassa murrokseen, minkä vuoksi vastuuta hahmotetaan myös vastuullistamisen käsitteen ja sen mekanismien kautta.

Tutkimus on toteutettu haastattelemalla kymmentä työpaikallaan sisäilmaongelmista kärsinyttä, julkisen sektorin naistyöntekijää. Haastattelut on toteutettu loka-marraskuussa vuonna 2018. Analyysimenetelmänä käytetään diskurssianalyysin keinoja ja subjektiposition käsitettä, joiden avulla olen tunnistanut ja tulkinnut työntekijöille ja muille vastuutoimijoille rakentuvia subjektipositioita. Työntekijöille rakentuvia positioita havaitsin neljä kappaletta, jotka ovat asiantuntija, asianajaja, kamppailija ja selviytyjä. Muille vastuutahoille muodostuvia positioita tunnistin niin ikään neljä kappaletta, ja ne ovat kieltäjä, laiminlyöjä, joustaja ja välittäjä.

Subjektipositiot kuvaavat vastuun muotoutumista, sen moniulotteisuutta ja ristiriitoja sekä sitä, millaisia ongelmia vastuun ottamiseen ja välttämiseen liittyy työpaikkojen sisäilmaongelmatilanteissa. Vastuulliset valinnat eivät ole yksiselitteisiä ja vastuu yksityistetään helposti yksittäisille toimijoille. Vastuullistaminen ja vastuun välttäminen monimutkaistavat jo valmiiksi haastavien, yhteisvastuuta vaativien sisäilmaongelmien ratkaisua. Vastuullistaminen heijastaa myös yhteiskunnan arvoja ja asenteita sisäilmaongelmia kohtaan, jolloin sisäilmaongelmat eivät selity vain rakennusteknisillä syillä tai normien riittämättömyydellä.