Suomessa on käyty paljon keskustelua uusista kouluista ja niiden toimivuudesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää fyysisen esteettömyyden huomioimista uuden koulun suunnittelussa, koulun suunnittelu- ja rakennusprosessin etenemistä sekä uuden koulun toimivuutta. Fyysistä esteettömyyttä peilataan Connellin ym. (1997) kaikille sopivan suunnittelun malliin. Tutkimuksessa oppimisympäristö rajattiin koskemaan koulun fyysistä oppimisympäristöä.

Tutkimus oli fenomenologinen tapaustutkimus, joka toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastateltavina olivat koulun pääarkkitehti, rehtori, kaksi luokanopettajaa sekä kaksi aineenopettajaa. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisesti laadullisella sisällönanalyysillä. Tutkimuskysymykset muodostettiin teorioihin ja Connellin ym. (1997) kaikille sopivan suunnittelun -malliin pohjautuen, ja niitä käytettiin apuna myös aineiston analyysissä.

Uuden koulun rakennusprosessi koettiin eri tavalla eri ammattiryhmissä erilaisten roolien ja vaikuttamismahdollisuuksien takia. Erityisesti luokkatason muunneltavat oppimistilat, teknologiset laitteet, hyvä sisäilma sekä akustiikka nähtiin toimivina asioina uuden koulun fyysisessä oppimisympäristössä. Pitkien etäisyyksien vuoksi yhden yhteisen opettajanhuoneen koettiin rikkovan yhteisöllisyyttä opettajien kesken. Kaikki opettajat eivät olleet vielä löytäneet uuden kouluympäristön pedagogisia mahdollisuuksia. Uuden koulun toimintakulttuurin muutoksen koettiinkin tarvitsevan aikaa. Pääsääntöisesti haastateltavat olivat kuitenkin tyytyväisiä uuteen kouluun.