Tutkielmamme tarkoituksena oli selvittää liikunnanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia palloilun merkityksistä koululiikunnassa. Tavoitteenamme oli saada ajankohtaista tietoa palloilun yleisyydestä yläkoulun liikunnassa ja opettajien kokemuksista palloilun opettamisesta sekä ymmärtää näihin ilmiöihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä niihin tekijöihin, jotka edesauttavat palloilun valikoitumista liikuntatuntien sisällöiksi ja jäsennellä palloilun opetusta liikunnanopettajan näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla talven 2019–2020 aikana. Tutkimukseen osallistui viisi mies- ja viisi naisliikunnanopettajaa eri puolilta Suomea. Tutkittavat olivat tällä hetkellä työelämässä olevia yläkoulun liikunnanopettajia. Tutkimuksen lähestymistapa oli fenomenologis-hermeneuttinen ja tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimus osoitti palloilun olevan yhä yleinen liikuntatuntien sisältö. Tutkimukseen osallistuneet liikunnanopettajat perustelivat palloilun yleisyyttä koululiikunnassa neljän eri teeman kautta. Liikunnanopettajan näkökulma avasi palloilun määrää konkreettisesti. Palloilun laajat mahdollisuudet sisälsivät perusteluita palloilun laajan lajikirjon ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Oppilaiden näkökulma puolestaan selittää palloilun yleisyyttä muun muassa palloilun suosion ja tuttuuden kautta. Fyysinen aktiivisuus perustelee palloilun yleisyyttä palloilutuntien sisältämän korkean aktiivisuuden tason avulla. Liikunnanopettajan toiminta avasi liikunnanopettajien kokemusmaailmaa palloilun opettamisesta. Kaikki tutkittavat liikunnanopettajat pitivät palloilun opettamisesta. Liikunnanopettajat tarkastelivat omaa toimintaansa palloilun opettajana ennen tuntia suunnittelun, tavoitteiden asettamisen ja sisältöjen valitsemisen kautta sekä tunnin aikana opettamisen ja pätevyyden kokemusten pohjalta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää yleisellä tasolla liikunnanopettajien koulutuksessa. Lisäksi tutkimus saattaa herätellä lukijaa pohtimaan omia opetuskäytänteitään ja niihin vaikuttavia tekijöitä.