Pohdintaa näytelmän maailmankatsomuksesta. Varmuuden saavuttamisen mahdottomuus on absurdin näytelmän keskeisiä teemoja: Godot’n lupaukset ovat epämääräisiä ja epävarmoja. Kun ei ole varmuutta, ei ole myöskään ehdottomia merkityksiä sanojen takana, ja juuri tätä Beckettin käyttämä kieli ilmaisee: kielen hajoamista ja murtumista. (Esslin 1961: 44) Waiting for Godot’n maailmassa mikään ei ole varmaa, ajankäsitys hämärtyy, muisti hämärtyy, yksilön asema ja oikeudet muuttavat muotoaan, elämän kollektiivinen kokemus on illuusio.