Krooniset sairaudet aiheuttavat maailmanlaajuisesti suuren taakaan ihmisten terveydelle ja toimintakyvylle. Usean kroonisen sairauden samanaikainen esiintyminen eli monisairastavuus on yhdistetty esimerkiksi monisairaan toimintakyvyn heikentymiseen, itsenäisyyden vähenemiseen sekä terveydenhuollon kustannusten kasvuun. Kroonisia sairauksia sairastavien ja monisairaiden määrän ennustetaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka kroonisista sairauksista masennus, diabetes, aivoverenkiertohäiriö ja krooninen keuhkosairaus eli astma tai keuhkoahtaumatauti, ovat yhteydessä tutkittavien elämänlaatuun yksittäisinä sairauksina ja niistä muodostuvana monisairastavuutena.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FinTerveys 2017-väestötutkimuksen aineistoa, joka rajattiin tässä tutkimuksessa 50 vuotta täyttäneisiin tutkittaviin. Tutkittavien (N=3162) sairaustiedot perustuivat kyselylomakkeilla kerättyyn itse raportoituun tietoon. Elämänlaatua arvioitiin tutkittavien subjektiiviseen arvioon perustuvalla EuroHIS-8-elämänlaatumittarilla. Sairauksien lukumäärän ja neljän eri kroonisen sairauden yhteyttä koettuun elämänlaatuun tarkasteltiin lineaarisella regressioanalyysilla. Edelleen sairauksien lukumäärän sekä yksittäisten kroonisten sairauksien yhteyttä elämänlaadun eri osa-alueita kuvaaviin kysymyksiin tarkasteltiin binäärisellä logistisella regressioanalyysilla.

Sekä yhden että vähintään kahden kroonisen sairauden sairastaminen oli yhteydessä heikompaan elämänlaadun kokonaisindeksiin (B=-0,206 ja B=-0,496, p<0,001). Monisairastavuus oli voimakkaimmin yhteydessä riskiin kokea heikompaa tyytyväisyyttä omasta terveydestä (OR=4,0; 95% LV 2,8-5,6) sekä heikompaa tarmoa arkipäivän elämässä (OR=3,5; 95% LV 2,5-5,0). Masennuksen yhteys elämänlaatuun oli ilmeinen: se lisäsi merkittävästi riskiä olla tyytymättömämpi itseä kohtaan (OR=4,8; 95% LV 3,4-6,7) sekä kokea heikompaa tarmoa arkipäivän elämässä (OR=5,2; 95% LV 3,6-7,5). Riski heikomman elämänlaadun kokemiseen havaittiin monilla osa-alueilla myös diabeteksen ja keuhkosairauden kohdalla, joskin riski oli pienempi kuin masennuksessa. Esimerkiksi riskiä suurempaan tyytymättömyyteen omaa terveyttä kohtaan diabetes lisäsi 1,9-kertaiseksi ja keuhkosairaus 1,8- kertaiseksi. Aivoverenkiertohäiriö ei ollut yhteydessä heikentyneeseen elämänlaatuun.

Johtopäätöksenä todetaan, että tarkastelluista kroonisista sairauksista masennus, diabetes ja krooninen keuhkosairaus sekä usean sairauden samanaikainen esiintyminen olivat yhteydessä heikompaan elämänlaatuun. Eri sairauksista masennus näyttäytyi merkittävimpänä riskinä heikolle elämänlaadulle. Sairastavuuden rinnalla sosiodemografiset tekijät ja elintavat olivat merkitsevästi yhteydessä tutkittavien elämänlaadun kokemukseen.