Liikuntaprojektit ovat tulleet osaksi liikunnanopettajan perustyötä ja työnkuvaa. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää lukion liikunnanopettajien kokemuksia liikuntaprojektien hyvinvointi- ja kuormittavuustekijöistä heidän työssään. Tavoitteena oli saada konkreettista tietoa siitä, millaisia hyvinvointi- ja kuormittavuustekijöitä liikuntaprojekteista syntyy lukion liikunnanopettajien näkemyksien mukaan. Liikuntaprojekteista syntyviä hyvinvointi- ja kuormittavuustekijöitä tarkasteltiin psyykkisten, sosiaalisten ja fyysisten osa-alueiden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto koostui kuuden lukion liikunnanopettajan teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat Helsingin ja Espoon lukioiden liikunnanopettajia. Haastateltavista neljä oli miestä ja kaksi naista. Teemahaastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina kyseisenä aikana vallinneen koronaviruspandemian vuoksi. Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, jossa sisältöä eriteltiin ja teemoiteltiin. Tutkimustulokset osoittivat, että liikunnanopettajat kokivat liikuntaprojektit samaan aikaan hyvinvointia lisäävinä sekä kuormitusta aiheuttavina. Psyykkiset tekijät nousivat korkeimmiksi sekä hyvinvointi- että kuormittavuustekijöissä. Hyvinvointitekijöistä tärkeimmiksi nousivat koettu autonomia ja työstä saatu arvostus. Merkittävimmät kuormittavuustekijät olivat työmäärän ja kiireen lisääntyminen sekä työn tauottomuus. Tärkeimpänä kehittämisehdotuksena nostettiin esiin liikuntaprojektitöiden palkallisuus. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan siis todeta, että kehittämistyö, jota toteutetaan liikuntaprojekteilla kuvaa hyvin nykyajan postmodernia työkulttuuria, missä työn tuloksellisuus, tehokkuus ja jatkuva muutos ovat keskiössä. Toisaalta kyseiset liikuntaprojektien elementit mahdollistavat myös hyvinvointitekijät, kuten omaan työhön vaikuttamisen, työn monipuolisuuden sekä oman ammatillisen kehityksen.