Tässä kirjallisuuskatsauksessa käsitellään teknostressiä ja transformationaalista johtamista sekä niiden yhteyksiä keskenään. Digitalisaation ja informaatioteknologian kehityksen seurauksena työympäristöt ovat nopeatempoisia ja muuttuvia ja työntekijöiden on sopeuduttava tähän muutokseen. Työntekijät voivat kokea työperäisen stressin lisäksi teknologiasta aiheutuvaa stressiä eli teknostressiä. Työperäinen stressi sekä teknostressi vaikuttavat työntekijän hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Organisaatioissa työhyvinvoinnin on huomattu vaikuttavan työntekijän suorituskykyyn sekä sitoutumiseen. Johtamisen tutkimuksessa on huomattu, että johtamisella on suora vaikutus työntekijän motivaatioon ja hyvinvointiin. Johtamisen tutkimuksessa tarkoituksena on ollut kehittää johtamista siten, että johtajan toiminta on työntekijää kohtaan tyydyttävää ja motivoivaa. Teknostressin tutkimus taas on keskittynyt teknostressin hallintakeinoihin sekä tekijöihin, jotka sitä aiheuttavat yksilölle. Aikaisempaa tutkimusta liittyen teknostressin ja johtamisen yhteyteen ei ole paljoa. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarjota perusteluja teknostressitutkimuksen laajentamiselle eri näkökulmiin. Johtamisen näkökulma on rajattu transformationaaliseen johtamiseen ja varsinkin osallistavaan ja valmentavaan johtamiseen keskeisinä johtamisen tapoina. Tutkielmassa määritellään teknostressin ja transformationaalisen johtamisen käsitteet ja pyritään löytämään uutta informaatiota johtamisen vaikutuksista työntekijän teknostressin ilmaantumiseen. Tämän tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että transformationaalisella johtamisella on lieventäviä vaikutuksia työntekijöiden teknostressiin. Jatkuva työntekijän koulutus, autonomia työn teossa ja teknologian käytössä sekä emotionaalinen tuki ovat lieventäviä tekijöitä, joilla työntekijöiden teknostressiä voidaan hallita. Kirjallisuuden perusteella ei ole kuitenkaan selvää, pyritäänkö transformationaalisessa johtamisessa aktiivisesti hallitsemaan ja vähentämään työntekijöiden teknostressiä.