Tässä tutkimuksessa tarkastellaan englanninkielisten kiinalaislehtien Global Timesin ja People’s Dailyn uutisartikkeleita, jotka ovat ilmestyneet ennen Pekingin 2022 talviolympialaisia ja Tokion 2020 kesäolympialaisia. Tutkimus selvittää ja vertailee, millaisia identifikaatioita ja narratiivejä kiinalaismediassa rakennetaan kahden eri aasialaisvaltion suurhankkeeseen liittyen. Tutkimuskysymyksinä ovat: Miten kiinalaiset kirjoittavat Pekingin talviolympialaisista ja miten Tokion kesäolympialaisista? Mihin halutaan identifioitua ja miten identifioidaan muita? Analyysi rakentuu etsimällä aineistosta toistuvia teemoja ja tarinarakenteita. Niiden avulla tutkimuksessa haetaan vastauksia siihen, millaisia tarinoita olympialaisten järjestämisestä ja isäntämaista kerrotaan. Olympialaiset ovat suurtapahtuma, joka tarjoaa myös järjestävälle maalle paikan kansainvälisen huomion keskipisteessä. Onnistunut olympiaisännyys voi tuoda esimerkiksi lisää investointeja ja turisteja isäntäkaupunkiin. Täten myös Peking ja Kiina haluavat näyttää osaamistaan ja kyvykkyyttään maailmalle. Kisaisännyys on keino saada kansainvälistä tunnustusta. Samaan aikaan Tokion kisat antavat mahdollisuuden selvittää, kuinka Kiina suhtautuu ulkomaiseen olympiaprojektiin ja valtioon. Tutkimustuloksista voi havaita, että Kiina rakentaa Pekingin olympiaisännyyden kautta nationalistista identifikaatiota itsestään. Retoriikka on epideiktis-deliberatiivista, keskittyen nykyhetkeen ja kisaprojektin valmistelujen onnistumisiin. Tokion kisahankkeen retoriikassa korostuvat ongelmia painottava forensinen oikeuspuhe ja diplomaattinen neutraalius. Toisaalta myös ystävällinen narratiivi on nähtävissä paikoitellen. Japanista piirtyy luotettavan, yhteistökykyisen kollegan identifikaatio, jolla on toisaalta opittavaa dynaamisesta Kiinasta.