Tämä tutkimus käsittelee sukupuolittuneiden ideologioiden käyttöä musiikin arvottamisprosesseissa. Tutkimus pyrkii tekemään synteesiä aiemmasta aiheeseen liittyvästä tutkimustiedosta, sillä tällainen toistaiseksi puuttuu. Erityisesti taide- ja populaarimusiikkia samanaikaisesti tarkasteleva tutkimus on varsin harvinaista, vaikka kummankin näiden taustavaikuttajina voidaan nähdä samankaltaisia ideologisia viitekehyksiä. Myös tutkimuksen näkökulma on jokseenkin tuore: se tarkastelee aiempaa tutkimustietoa musiikin sukupuolittuneen arvottamisen näkökulmasta. Tarkoituksena on siis aiemman tutkimustiedon synteesin keinoin lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä musiikin kontekstissa operoivista sukupuolittuneista ideologioista ja niiden käytöstä musiikin arvottamisessa, jotta näiden sukupuolittuneiden ideologioiden aiheuttaman epätasa-arvon tehokkaampi purkaminen mahdollistuisi. Tutkimus nojaa sekä feministisen musiikintutkimuksen, että musiikkitieteen tutkimustraditioihin. Tutkimuksen kohteina ovat erilaiset sukupuolittuneet, länsimaiseen taide- ja populaarimusiikkiin liittyvät ideologiset diskurssit 1700-luvulta nykypäivään. Erityisesti musiikkikritiikki, -filosofia ja -tiede sekä musiikinesteettiset ja sukupuoli-ideologioihin liittyvät keskustelut ovat tutkimuksen kohteina, sillä aiempi tutkimuskirjallisuus nostaa nämä merkittäviksi sukupuoli-ideologioiden ilmaisun areenoiksi musiikin kontekstissa. Aiheen ajallisen ja teoreettisen laaja-alaisuuden sekä aiemman tutkimuksen vähäisyyden vuoksi tutkimus toteutettiin teoreettis-filosofisena tutkimuksena, joka käyttää samanaikaisesti teoreettisena viitekehyksenään ja aineistonaan aiempaa aiheeseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta ja pyrkii problematisoinnin, eksplikoinnin ja argumentoinnin keinoin filosofisesti jäsentämään olemassa olevaa tietoa aiheesta ja näin nostamaan esiin mahdollisia uusia näkökulmia. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että sukupuolittuneilla ideologioilla voitaisiin väittää olleen koko tarkastellun ajanjakson halki vaikutuksia musiikin arvottamiseen. Erityisesti sukupuoli-ideologioilla, eri musiikinlajien ja -tyylien ideologioilla ja sukupuolittuneilla luovuuskäsityksillä näyttäisi olleen musiikin arvottamisessa merkittävä rooli. Lisäksi sukupuoli-ideologiat näyttäisivät konkreettisesti vaikuttaneen käsityksiin yksilöiden soveltuvuudesta ja mahdollisuuksista musiikkielämän eri osa-alueilla, ja näin rajanneen sukupuolittuneesti yksilöiden edellytyksiä osallistua siihen.