Teknologia on osa jokapäiväistä elämäämme työelämässä ja vapaa-ajalla. Myös liikkuessamme saatamme käyttää hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvää teknologiaa, kuten älykelloa, askelmittaria tai muuta itsensä mittaamiseen tarkoitettua laitetta. Vaikka teknologian päätarkoituksena on ollut helpottaa ja tuoda lisäarvoa käyttäjälleen, on teknologian käytöllä myös kääntöpuolensa. Eräs niistä on teknologian ja yksilön välisen vuorovaikutuksen aiheuttama teknostressi. Tämä pro gradu -tutkimus tarkasteli, aiheuttiko hyvinvointi- ja liikuntateknologia käyttäjilleen teknostressiä ja mistä tekijöistä stressi mahdollisesti muodostui. Lisäksi tutkittiin, kuinka käyttäjät reagoivat stressaaviin tilanteisiin ja millaisia mekanismeja he olivat käyttäneet lieventääkseen stressin muodostumista. Keskeisenä tarkastelun kohteena olivat myös yksilöön ja persoonallisuuspiirteisiin liittyvät tekijät, joiden vaikutusta stressin muodostumiseen haluttiin myös selvittää. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla liikunnallisia henkilöitä, jotka olivat kokeneet paineen tunnetta hyvinvointi- ja liikuntateknologian käytön yhteydessä. Keskeisimpiä tutkimuslöydöksiä olivat teknoinvaasio ja teknologian aiheuttama riippuvuus. Nämä tekijät näyttäytyivät muun muassa velvollisuuden tunteena käytettyä teknologiaa ja asetettuja ta-voitteita kohtaan. Yleisesti ottaen haastateltavat reagoivat stressaaviin tilanteisiin ärtymyksen kautta ja päätyivät tekemään muutoksia esimerkiksi urheilukellon aiheuttamiin herätteisiin. Yksilöön ja persoonallisuustekijöihin liittyvät huomiot keskittyivät käyttäjän teknologiseen itsevarmuuteen, minätuntemukseen sekä kokeiluhalukkuuteen. Oma tuntemus tietoteknisistä taidoista ja omista rajoitteista näyttäytyi positiivisena tekijänä teknostressin pienentämiseen liittyen. Henkilön halu kokeilla uutta ja valmistautua teknologian käyttämiseen näkyivät myös olevan yhteydessä alhaisempaan teknostressiin.