Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Jyväskylän yliopiston opettajaopiskelijoiden ja sieltä valmistuneiden opettajien kykyä kuvailla kouluväkivaltaa sekä selvittää, millaisia valmiuksia sen tunnistamiseen ja kohtaamiseen heillä on. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina, joiden jälkeen aineisto litteroitiin sanatarkasti ja analysoitiin aineisto- ja teoriaohjaavasti. Haastatteluun osallistui yhteensä 12 opettajaa ja opettajaopiskelijaa, joista kaikki olivat opiskelleet tai yhä tutkimuksen toteuttamisen aikaan opiskelivat Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuksen osallistujat olivat erityisopettajia, luokanopettajia ja aineenopettajia sekä erityisopettaja-, luokanopettaja- ja aineenopettajaopiskelijoita. Tutkimuksesta ilmeni, että tutkimukseen osallistuneilla opettajilla ja opettajaopiskelijoilla oli laaja ymmärrys kouluväkivallan eri muodoista, mutta he eivät osanneet aina nimetä ilmiöitä kouluväkivallaksi, vaan saattoivat puheissaan käyttää sen sijaan kiusaaminen-termiä. Haastateltavien vastauksista ilmeni heidän oma halunsa toimia työssä ennaltaehkäisevästi ja/tai puuttua kouluväkivaltaan. Tähän haastateltavat toivoivat enemmän resursseja. Opettajankoulutukselta haastateltavat toivoivat enemmän oppisisältöjä kouluväkivallan tunnistamiseen, ehkäisyyn ja kouluväkivaltaan puuttumiseen.