Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, onko varainsiirtoverolla vaikutusta kotitalouksien liikkuvuuteen ja työmarkkinoiden tehokkuuteen. Teoreettinen viitekehys perustuu Borjasin (2016) ja Dohmenin (2005) esittämille malleille kotitalouden muuttopäätöksen tekemisestä. Aikaisemman tutkimuskirjallisuuden mukaan varainsiirtoverolla, tai yleisemmin muuton transaktiokustannuksilla, on merkittävä negatiivinen vaikutus transaktioiden määrään asuntomarkkinoilla ja näin ollen kotitalouksien liikkuvuuteen. Varainsiirtoveron työmarkkinavaikutukset eivät kuitenkaan ole yhtä yksiselitteiset. Tutkielman empiirisessä osiossa tarkastellaan Britannian varainsiirtoverosta, Stamp Duty Land Tax:sta, johtuvan regressioepäjatkuvuusasetelman avulla asunnon arvon vaikutusta kotitalouksien muuttoalttiuteen. Aineistona käytetään British Household Panel Survey -kyselyaineistoa. Tarkastelemalla eri muuttomatkoja ja -syitä, pyritään selvittämään, onko varainsiirtoverolla vaikutusta vain asuntomarkkinoihin, vai ulottuuko vaikutus myös työmarkkinoihin. Tulosten mukaan kahden prosenttiyksikön nousu varainsiirtoverossa vähentäisi kotitalouksien liikkuvuutta 33 prosenttia. Negatiivinen vaikutus rajoittuu vain lyhyen matkan muuttoihin sekä asuntoon tai alueeseen liittyvistä syistä tehtyihin muuttoihin. Varainsiirtoverolla ei havaita olevan negatiivista vaikutusta pitkän matkan muuttoihin tai työhön liittyvistä tai merkittävistä elämän tapahtumista johtuvista syistä tehtyihin muuttoihin.