Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, miten tutkimuskirjallisuudessa on kuvattu lapsen arkea vanhempien huoltoriidan keskellä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on huoltoriita lapsen arjen näkökulmasta, jota tarkastelen Bronfenbrennerin bioekologisen mallin avulla. Tutkielman tarkoituksena on laajentaa käsitystä vanhempien huoltoriidan vaikutuksista lapseen. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, joka on metodi sekä tutkimustekniikka, jossa kootaan aiemmista tutkimuksista perustaa uudelle tutkimukselle. Tutkimusaineisto koostuu viidestä huoltoriitaa käsittelevästä tutkimuksesta. Tutkimukset ovat psykologian sekä sosiaalialan tutkimuksia. Huoltoriita on lapsen näkökulmasta raskas prosessi, koska sillä ei ole aina selkeää alkua tai loppua. Tutkimustulosten perusteella lapsen arjen näkökulmasta tarkasteltuna vanhempien välinen huoltoriita vaikuttaa lapsen arkeen monella eri tasolla. Lapsilla esiintyi huoltoriitaliitännäisiä muutoksia asuinpaikassa, koulupaikassa, ystävyyssuhteissa sekä perhesuhteissa. Tutkimustuloksena ilmeni, että lapset kärsivät huoltoriita liitännäisesti myös erilaisista fyysisistä ja psyykkisistä oireista, kuten ahdistuneisuudesta, unettomuudesta, vatsakivuista vanhemmalta toiselle siirtyessä, vanhemman ikävästä, aggressiivisuudesta sekä kouluhankaluuksista. Tutkimuksissa tunnistettiin huoltoriidan aiheuttavan lapselle lojaliteettiristiriitaa vanhempien välillä. Tutkimustulosten mukaan lojaliteettiristiriita vaikuttaa usein lapsen päätöksentekoon sekä saattaa estää lasta käyttämästä omaa ääntään. Lojaliteettiristiriita jääkin usein lapsen omaksi ongelmaksi.