Tämä tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus siitä, millä tavalla lastensuojelun viimesijaisen rajoituskeinon, erityisen huolenpidon, avulla voidaan tukea nuorta, jolla on sekä ADHD että päihdehäiriö. Tutkielmassa tarkastellaan myös niitä tuentarpeita ja hoitomuotoja, joista ADHD-oireinen, päihdehäiriöstä kärsivä nuori voisi hyötyä. Käsitteellisenä viitekehyksenä on aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriö ADHD ja päihdehäiriö sekä kuinka nämä kaksi häiriötä ovat yhteydessä toisiinsa. Tarkastelun kohteeksi valikoitui sijaishuollossa elävät nuoret, jonka vuoksi teoreettisena taustoituksena on myös lastensuojelun sijaishuolto, koulukoti sekä erityinen huolenpito. Tutkimusaineistoni koostuu erityistä huolenpitoa koskevista aineistoista ja tutkimusmenetelmänä käytän teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Valitsin tämän menetelmän, sillä teoreettisesta taustasta nousee esiin ne hoito- ja tukimuodot, joista ADHD-oireinen, päihdehäiriöstä kärsivä nuori voisi hyötyä. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla löysin aineistoista kolme teemaa: suljettu ympäristö, huolenpito ja läsnäolo sekä strukturoitu arki, joiden kautta jäsennän löytämiäni tuloksia. Tulokset osoittivat, että erityisen huolenpidon jaksolla on monia hyviä käytänteitä ja toimintamalleja, joilla pystytään tukemaan päihdehäiriöistä ADHD-nuorta mutta paljon olisi vielä kehitettävää, jotta sen vaikuttavuus paranisi ja yhä useampi nuori siitä hyötyisi.